Ympäristön paikkatietopohjaiset palvelut
Tieto on usein sidottavissa sijaintiin, ja siksi paikkatieto on suuressa roolissa digitalisaation edetessä. Me hyödynnämme paikkatietoa infra- ja rakennusalan hankkeissa.
Tieto on usein sidottavissa sijaintiin, ja siksi paikkatieto on suuressa roolissa digitalisaation edetessä. Me hyödynnämme paikkatietoa infra- ja rakennusalan hankkeissa.
Paikkatietoalalla vallitsee käsitys, jonka mukaan 80 % tiedosta on paikkatietoa, eli tietoa, joka on sidottu paikkaan. Oli arvio tarkka tai ei, digitalisaation keskeiseksi teemaksi väistämättä muodostuu paikkatieto.
Sitowise kehittää jatkuvasti paikkatiedon hyödyntämistä projektityöskentelyssä esimerkiksi digi-YVA:n muodossa ja pyrkii myös aktiivisesti kehittämään asiantuntijoidensa arkista paikkatieto-osaamista. Sitowisessä paikkatieto-osaaminen liittyy asiantuntijoidemme osaamispaletin myötä muuhun substanssiosaamiseen, kuten ympäristöasiantuntijuuteen ja kaupunki- ja liikennesuunnittelun osaamiseen.
Paikkatieto-osaamista hyödynnetäänkin valtaosassa projektejamme jokapäiväisessä työskentelyssä. Teemme myös erityisesti paikkatietoon keskittyviä tutkimus- ja selvityshankkeita, joissa paikkatietoa hyödynnetään uusilla tavoilla ja menetelmiä kehitetään eteenpäin.
80 % tiedosta on paikkatietoa, siksi digitalisaation keskeiseksi teemaksi väistämättä muodostuu paikkatieto.
Sitowisen juuret ovat syvällä infrastruktuurin suunnittelussa. Rata-, tie- ja voimajohtohankkeiden suunnittelu ja vaikutusarviointi on myös useiden asiantuntijoidemme vahvuusaluetta. Asiantuntijamme osallistuvat hankkeiden suunnitteluun vielä siinä vaiheessa, kun niiden toteuttamista vasta pohdiskellaan. Teemme esiselvityksiä, joissa vertailemme erilaisten toteuttamisvaihtoehtojen maankäytöllisiä, ympäristöllisiä ja teknistaloudellisiakin toteuttamismahdollisuuksia esimerkiksi voimajohtolinjauksille.
Myöhemmässä vaiheessa teemme ympäristöselvityksiä vaikkapa YVA-harkintaa tai luvitusta varten ja vaikutusarviointeja esimerkiksi YVA- ja yleissuunnitelmaprosesseissa. Vaikutusarviointien lähtötiedot ovat pitkälti paikkatietoa ympäristöstä. Tulokset raportoidaan usein kartta- ja tekstimuotoisina, mutta toisinaan tehdään myös digitaalisia raportteja. Esimerkiksi Valtatie 3:n YVA-ohjelma laadittiin digitalisaation hengen mukaisesti aidosti digitaalisena versiona ESRI:n Story Map -alustalle.
Digitalisaation trendejä seuraten myös tie- ja ratahankkeiden suunnittelu on pyritty harmonisoimaan digitaalisessa muodossa. Tarkoitus on, että pitkään kestävien hankkeiden tiedot esisuunnittelusta ylläpitoon saakka muodostetaan yhteensopiviksi ja dokumentoidaan oikein. Harmonisointiprojekti on toteutettu muodostamalla yleiset inframallivaatimukset, joita Sitowisekin on ollut mukana laatimassa.
Paikkatietoja on hankkeiden lähtötiedoissa, ja niitä muodostuu suunnitteluprosessin aikana. Suunnittelu- ja paikkatietoaineistot ovat usein hyvin erilaisissa formaateissa, eivätkä ne siirry muuttumatta suunnittelu- ja paikkatietoympäristöjen välillä. YIV-ohjeiden soveltaminen paljon paikkatietoa sisältävissä hankkeissa ratkaistaan kussakin hankkeessa tapauskohtaisesti. Näihin tiedonhallinnan haasteisiin olemme pureutuneet monissa infra- ja kehityshankkeissa, joista mainittakoon Helsinki-Turku välille suunniteltu tunnin juna -kokonaisuus, johon laaditaan YVA ja yleissuunnitelma.
Paikkatietoa hyödyntävät selvitykset tukevat maankäytön suunnittelua ja strategista kehittämistä sekä hankekehitystä. Selvitykset skaalataan hankkeen mukaan paikallistasolta valtakunnalliseksi saakka.
Niin tiehankkeissa kuin ympäristövaikutusten arvioinnissa voidaan hyödyntää perinteisen raportin sijaan digitaalista alustaa, jossa keskiössä on kartat ja tarvittava paikkatieto.
Digitaalisuus parantaa tiedon saavutettavuutta ja lisää sen läpinäkyvyyttä. Digitaalisuus myös kannustaa osallistumaan.
Luontoon, ekosysteemeihin ja veteen liittyvät hankkeet hyötyvät paikkatietopalveluista. Paikkatiedon avulla voidaan tarkastella ja havainnollistaa rekisteritietoa ja ympäristöasiantuntijoiden tuottamaa tietoa.
Erilaiset luonnonympäristön verkostotarkastelut koostuvat laajojen lähtöaineistojen ja asiantuntijoiden tekemien analyysien yhdistelmästä. Niiden avulla voidaan tukea esimerkiksi metsäverkoston kehittämistä kaupunkiympäristössä.
Osallistaminen paikkatiedon avulla (Participatory GIS) palvelee etenkin hankkeissa, joiden vaikutukset koskettavat laajasti ihmisiä. Hankkeen vaikutusalueen asukkaiden ja muiden käyttäjien ääni saadaan kuuluviin paikkatietopohjaisten kyselyjen avulla. Erilaisissa vuorovaikutustilaisuuksissa hankkeen vaikutuksia voidaan havainnollistaa paikkatiedon avulla.
Erilaisten toimenpiteiden tai hankkeiden päätöksenteon tueksi voidaan tehdä erilaisia paikkatietoanalyysejä ja -tarkasteluja. Päätöksen teon taustalle voidaan esimerkiksi selvittää erilaisten palveluiden, kuten viheralueiden, saavutettavuutta. Paikkatiedon avulla esitetty tieto on helpommin havainnoitavissa, ja sillä voidaan perustella tehtyjä ratkaisuja.