Sitowisen SuomiAreena-keskustelussa sukellettiin energiaremonttien ja korjausrakentamisen syvään päähän.
Keskustelu EU:n määrittelemistä "pakkoremonteista", rapistuvista kiinteistöistä ja kasvaneista sähkölaskuista on lisännyt kiinteistönomistajien huolitaakkaa viime vuosina. Sukelsimme aiheeseen SuomiAreenan lavakeskustelussa perjantaina 30.6.2023 Porissa.
Sitowisen SuomiAreena-keskustelussa olivat mukana toimittaja Anna Perho, johtaja Ville Roihu Danske Bankilta sekä kehitysjohtaja Tuomas Pakka Sitowiseltä. Keskustelun juonsi vastuullisuusasiantuntija, toimittaja Suvi Auvinen.
- Terminä pakkoremontti herättää ristiriitaisia tunteita. Pakon kautta esitettävät asiat myyvät paremmin, mutta korjausvelan vuoksi meillä on joka tapauksessa energiaremontit edessä, Pakka sanoo.
(juttu jatkuu kuvan jälkeen)
Korjausvelalla tarkoitetaan rakennuksessa tai rakennuskannassa olevaa korjausvajetta. Korjausvelan määrä kertoo, kuinka paljon korjauksiin olisi pitänyt investoida, jotta rakennukset olisivat käytön kannalta hyvässä kunnossa. Korjausvelkaa syntyy, kun ennakoivan kunnossapidon sijaan tehdään vain välttämättömiä, kiireellisiä korjauksia.
Globaalissa mittakaavassakin katsottuna meillä suomalaisilla on poikkeuksellisen iso osa omaisuudesta kiinni kiinteistöissä.
Tuomas Pakka, Sitowise
- Siitä päivästä lähtien, kun kiinteistö valmistuu, niin korjausvelka alkaa kasvaa. Globaalissa mittakaavassakin katsottuna meillä suomalaisilla on poikkeuksellisen iso osa omaisuudesta kiinni kiinteistöissä. Jostain syystä emme näe asuntoa samalla tavalla teknisenä vempeleenä kuten esimerkiksi auton tai pyörän. Huollamme kyllä sitä muutaman tonnin autoa säännöllisesti, mutta kiinteistössä tämä jää vähän puolitiehen, Pakka toteaa.
- Meillä on 80 miljardia korjausvelkaa. Pakkoremontti on taloudellinen tapa vaikuttaa positiivisesti kuluihin ja pankki on mahdollistamassa tämän, mutta haluaisin nähdä enemmän suunnittelua koko kiinteistön elinkaarelle, jolloin voidaan ennakoida tarvittavia toimenpiteitä paremmin, Roihu sanoo.
- Mikä on sokeuttanut meidät siihen, ettei taloa tarvitse huoltaa? Villi veikkaukseni on, että tartumme mieluummin siihen, mikä on helppoa. Remontoiminen on kallista, joten on kiva ajatella, että tämä vielä toimii. Asunnot ovat meidän tavallisten ihmisten suurin omaisuuserä ja on todella surullista, jos jätämme ne hoitamatta ja velka kasvaa, toteaa omaa 1897 rakennettua hirsitaloa remontoiva Perho.
Noin 1,5–2 astetta, jos jokaisessa suomalaisessa rakennuksessa laskettaisiin lämpötilaa, niin se vastaisi koko Suomen valtion lentoliikenteen päästöjä vuositasolla.
Ville Roihu, Danske Bank
Rakennukset synnyttävät kolmanneksen Suomen hiilidioksidipäästöistä. Ilmastokeskustelussa kiinteistöjen ympäristövaikutuksista ei kuitenkaan puhuta riittävästi.
- Noin 1,5–2 astetta, jos jokaisessa suomalaisessa rakennuksessa laskettaisiin lämpötilaa, niin se vastaisi koko Suomen valtion lentoliikenteen päästöjä vuositasolla, Roihu kertoo.
Yksittäisillä asunnon omistajilla on suuri valta ja mahdollisuus energiatehokkuuden parantamisen ja korjausrakentamisen kautta vaikuttaa ilmastonmuutoksen hillitsemiseen.
- Vihreisiin ja energiatehokkuutta parantaviin remontteihin myös pankki lähtee mielellään mukaan, Roihu kertoo.
Onko ilmaston kannalta parempi sitten rakentaa uutta vai korjata vanhaa?
- Yleispätevää ohjetta ei ole, vaan siihen vaikuttaa moni asia, kuten mitä kiinteistöltä halutaan sekä kulttuurin tuomat arvot. Toki fakta on, että uudisrakentaminen on hiilipäästöiltään isompaa kuin vanhan korjaaminen, Pakka toteaa.
