Rakenteiden kuntotutkimuksilla hankitaan tietoa tulevaa korjausta ja sen suunnittelua varten. Näin varmistetaan, että asiat korjataan oikealla tavalla ja optimaaliseen aikaan.
Rakenteiden kuntotutkimuksilla määritämme talon rakenneosien kunnon. Tutkimuksen tavoitteena on tuottaa tietoa tulevia korjauksia ja näiden suunnittelua varten. Hankitulla tiedolla varmistetaan, että asiat korjataan oikealla tavalla ja optimaaliseen aikaan.
Kuvittele itsesi kerrostalon pihalle. Katsot rakennuksen rapattua julkisivua ja näet maalivaurioita. Betonisten parvekkeiden alapinnoissa on ruostunutta rautaa. Sanomattakin on selvää, että julkisivun ja parvekkeiden korjaustarve on olemassa. Mutta mistä tiedät tarkemmin, mitä, miten ja milloin tulisi korjata?
Rakenteiden kuntotutkimusten tuloksilla varmistetaan, että asiat korjataan oikealla tavalla ja optimaaliseen aikaan.
Rakenteiden kuntotutkimuksen voimme tehdä likimain mille tahansa rakennuksen osalle erikseen, yhdistellä tutkimukseen useita osia tarpeen mukaan, tai voimme myös tutkia kaikki rakennusosat kerralla.
Kuntotutkimuksen sisällön määritämme sen mukaan, mitä rakennuksen osaa tutkitaan. Valtaosassa tapauksia kuntotutkimukset edellyttävät rakenteiden avaamista, näytteenottoa ja mittauksia. Kuntotutkimuksen merkitys kasvaa sen mukaan, kuinka kalliiksi kyseisen rakennuksen osan korjaaminen tulee.
Esimerkiksi rakennuksen julkisivun kunnon huolellinen ja oikea-aikainen määrittely on tärkeää, koska julkisivun korjaaminenkin maksaa paljon. Kuntotutkimuksella voidaan varmistaa, ettei julkisivua korjata liian raskaasti tai väärään aikaan. Korjauksen liiallinen lykkääminen voi puolestaan johtaa vaurioiden etenemiseen niin, että hanke lopulta toteutuessaan on arvioitua merkittävästi kalliimpi.
Jos taas julkisivun tai parvekkeiden kunto on jo niin heikko, ettei niitä ole taloudellisesti kannattavaa korjata, voidaan tutkimuksella arvioida jäljelläoleva käyttöikä. Näin tiedetään, paljonko on aikaa varautua uusimiseen.
Rakennuksen julkisivun kunnon tutkiminen on tärkeää, koska julkisivun korjaaminenkin maksaa paljon.
Tyypillisiä tutkittavia rakenneosia ovat esimerkiksi rakennuksen ulkovaipan osat: julkisivut, parvekkeet, vesikatot ja ikkunat. Tutkittavien osien materiaalit sekä pintakäsittelyt ja -materiaalit vaihtelevat. Hallitsemme kaikenlaisten rakenteiden tutkimisen, ja valitsemme kullekin rakenneosalle oikeanlaiset tutkimusmenetelmät.
Betonirakenteille ja muille kiviainesmateriaaleille (rappaus, tiili, harkko ja niin edelleen) on omat analyysinsä ja mittauksensa, kun taas kerroksellisia puujulkisivuja tutkitaan toisella tapaa. Materiaalista riippumatta vesikattojen ja ikkunoiden osalta tutkimus on usein kartoituksenomaista, sillä vauriot ovat valtaosin näkyviä. Tällöin on olennaista saada tietoon vaurioiden laajuus ja laatu, eli kartoittaa kokonaistilanne.
Ulkovaipan lisäksi rakenteiden kuntotutkimuksia kohdennetaan usein rakennusta kuivana pitäviin osiin ja järjestelmiin, kuten salaojiin, perusmuureihin tai sokkeleihin ja maanvastaisiin seiniin sekä alapohjiin. Näissä tapauksissa tutkimuksen painopisteenä on kosteuden liikkuminen ja tunkeutuminen paikkoihin, joissa sitä ei haluta olevan.
Kaupunkien keskustoissa sijaitsevien pihakansirakenteiden sekä vanhojen rakennusten välipohjien korjauskustannukset ovat erittäin korkeita, joten niiden todellinen korjaustarve on suositeltavaa selvittää ennen päätöksiä.
Raportoimme kuntotutkimusten tulokset tilaajille aina kirjallisesti. Pyrkimyksenämme on kuvata myös tekniset ja moniulotteiset asiat mahdollisimman yksiselitteisesti ja selkeästi.
Raporttien läpikäynti yhdessä tilaajan kanssa on meille mieluisaa. Tällä haluamme vielä varmistaa ymmärrystä ja näin sujuvoittaa päätöstä seuraavan vaiheeseen siirtymisestä - on se sitten välitön korjauspäätös tai asian toteaminen vielä ennenaikaiseksi.
