Tieto talotekniikan järjestelmien kunnosta on remontin ajoittamisessa ensisijaisen tärkeää. Kunto voidaan selvittää luotettavasti vain huolellisella kuntotutkimuksella.
Rakennusten lämmitys-, vesi- ja viemäri- sekä ilmanvaihtojärjestelmät ovat monimutkaistuneet viime vuosikymmenten aikana. Niihin liittyy nykyään olennaisena osana rakennusautomaatiojärjestelmiä sekä sähkötekniikkaa, ja rakennuksesta riippuen vielä useita muita järjestelmiä. Näistä kaikista puhutaan yhteisellä termillä talotekniikka.
Tavallisimpia talotekniikan kuntotutkimuksia ovat vesi- ja viemärijärjestelmien kuntotutkimukset putkiremontin ajankohdan määrittelyssä sekä ilmanvaihtojärjestelmien kuntotutkimukset.
Putkiremontti tulee väistämättä eteen jokaisessa rakennuksessa ennemmin tai myöhemmin. Vesi- ja viemärijärjestelmien uusimisen liiallinen lykkääminen voi olla kohtalokasta - yksikin vesivuoto huonossa kohdassa voi aiheuttaa koko taloon suuren äkillisen korjaustarpeen ja suuret kustannukset. Täsmällinen tieto putkistojen todellisesta kunnosta on remontin ajoittamisessa siksi ensisijaisen tärkeä tieto.
Kuten talon rakenneosilla, niin myös talotekniikankin osilla on elinkaarensa. Korjaukset ja uusimiset on tärkeää kyetä mitoittamaan ja ajoittamaan oikein.
Kunto voidaan selvittää luotettavasti vain huolellisella putkistojen kuntotutkimuksella. Tutkimukseen voidaan sisällyttää kaikki keskeiset järjestelmät eli käyttövesijohdot, viemärit sekä vesikiertoinen lämmitysjärjestelmä, tai vain osa niistä. Putkistoja tutkitaan sekä läpivalaisemalla (röntgenkuvaus) ja putkien sisäpuolisella videokuvauksella.
Putkiremonttien suoritustapoja on monia, ja niiden laajuus vaihtelee valtavasti. Vaikka kuntotutkimus ei suoraan kerro tarvittavan remontin sisältöä, antaa hyvä tutkimusraportti elintärkeitä reunaehtoja remontin toteutustapaan sekä hanke- ja toteutussuunnitteluun. Tutkimuksella selvitetään muun muassa, onko viemärit saneerattavissa sisäpuolisesti vai onko ne jo uusittava.
Rakennusten nykyaikaiset ilmanvaihtojärjestelmät voivat olla erittäin monimutkaisia. Niihin liittyy asioita, joita ei tule edes ajatelleeksi: lämmitystä ja jäähdytystä, lämmön talteenottoa ja ilmansuodatusta. Melko yksinkertainenkin järjestelmä voi pitää sisällään esimerkiksi toimilaitteita, antureita, säätöpeltejä, automaatiota ja laitteiden sähköistyksiä. Toisaalta isossa osassa suomalaista rakennuskantaa on yksinkertaisin mahdollinen eli painovoimainen ilmanvaihto.
Ilmanvaihdon toimivuuden tärkeys olennaisena osana rakennuksen käyttäjien terveyttä ja turvallisuutta on nykyisin hyvin tunnistettu, ja siihen kiinnitetään runsaasti huomioita.
Ilmanvaihdosta havaitaan usein jo aistinvaraisesti, jos kaikki ole kohdallaan. Ongelmat ovat kuitenkin paikannettavissa vasta tutkimalla ilmanvaihdon kunto ja toimivuus perusteellisesti.
Ilmanvaihdon kuntotutkimuksen sisältö määritellään tapauskohtaisesti. Koneelliset järjestelmät edellyttävät esimerkiksi ilmamäärä- ja paine-eromittauksia sekä erillisiä tarkastuksia itse ilmanvaihtokoneille ja laitteille. Painovoimaisessa järjestelmässä taas tutkitaan esimerkiksi korvausilman hallintaa sekä poistoilmahormistojen toimivuutta ja rakenteellista kuntoa, kuten tukoksia tai sortumia.