Musiikkialalle saadaan lisää kaivattuja työkaluja kestävyysmurroksen käytännön toteuttamiseen, kun alan yhteinen hiilijalanjälkilaskuri julkaistiin Elma.live-alustalla. Kuka tahansa musiikkialan ammattilainen voi käyttää laskuria maksutta Elmaan rekisteröidyttyään. 

Laskurilla tehtävä hiilijalanjälkilaskelma perustuu laskijan syöttämiin toiminnan kulutustietoihin ja laskurin päästökerroinpankkiin, josta löytyy julkaisuhetkellä päästökertoimet 95:lle alalla yleiselle päästölähteelle. Käyttäjä kirjaa laskuriin esimerkiksi käytetyn polttoaineen litramäärän, matkustetut kilometrit, syötyjen ruoka-annosten lukumäärät tai tavara- tai palveluhankintojen euromäärät, joiden perusteella laskuri antaa arvion hiilijalanjäljestä. Helppokäyttöinen työkalu joustaa musiikkialan monimuotoisten toimijoiden erilaisiin tarpeisiin.

Nyt julkaistava laskuri on kaikkien musiikkialan toimijoiden ulottuvilla oleva työkalu, jonka avulla alamme toimijat pystyvät selvittämään toimintansa ilmastovaikutukset.

Petra Piiroinen, Suomen Jazzliitto

- Helppokäyttöisyyden rinnalla laskurista pyrittiin tekemään myös mahdollisimman luotettava, riippumatta käyttäjän taitotasosta. Käytännössä tämä tarkoitti esimerkiksi GHG-protokollan scope-määrityksen pois jättämistä, kertoo laskurin kehittämistiimiä vetänyt Sitowisen johtava asiantuntija Outi Ugas. 

- Musiikkialan ilmastotyössä on paljon tärkeämpää hahmottaa, millaiset päästöt vaikkapa klubitilan energiankulutuksesta tai liikkumisesta syntyy ja miten niitä voisi pienentää, kuin miettiä sitä, onko jokin ajoneuvo organisaation oma tai liisattu, firman vuokraama auto, tai ehkä kaverilta lainassa, mihin scope-jaottelusta lähtevä laskenta ajattelun helposti ohjaa, Ugas toteaa. 

Päästöt on laskurissa jaettu neljään kategoriaan: energia ja tilat, jäte, logistiikka sekä hankinnat. Vuonna 2023 valmistuneen alan ilmastoselvityksen mukaan valtaosa elävän musiikin alan päästöistä syntyy liikkumisesta. Alan toiseksi suurin päästölähde ovat hankinnat.

- Nyt julkaistava laskuri on kaikkien musiikkialan toimijoiden ulottuvilla oleva työkalu, jonka avulla alamme toimijat pystyvät selvittämään toimintansa ilmastovaikutukset, kohdentamaan päästövähennyksiään tehokkaasti ja asettamaan itselleen konkreettisia  tavoitteita, kertoo musiikkialan yhteistä laskurihanketta koordinoinut tuottaja Petra Piiroinen. 

Hankkeen taustalla on yhteensä 14 alan keskeistä kattojärjestöä. Laaja sitoutuminen projektiin kertoo alan tarpeesta ja halusta ilmastotoimiin. 

- Luovilla aloilla on supervoimia kirittää sitä kulttuurinmuutosta, jonka tarvitsemme yhteiskunnan kiireellisen kestävyysmurroksen toteutumiseksi. Siksi on tärkeää, että meillä on musiikkialalla käytössämme kaikki tarvittavat työkalut myös oman toimintamme vihreään siirtymään, Piiroinen kommentoi.

Hanketta on hallinnoinut Muusikkojen liitto ja mukana yhteistyössä ovat olleet alan kattojärjestöistä Finland Festivals, Globe Art Point, Konserttikeskus, LiveFIN, Maailman musiikin keskus, Music Finland,  Suomen Jazzliitto, Suomen Sinfoniaorkesterit, Suomen Säveltäjät, Suomen Musiikintekijät, Suomen Musiikkineuvosto, Suomen Musiikkikustantajat ja Teosto. Hanketta ovat rahoittaneet myös Musiikin edistämissäätiö ja Esittävän säveltaiteen edistämissäätiö. Laskurin on laatinut Positive Impact Finland Oy (nyk. osa Sitowise Oy:tä).

Hankkeen käynnistäjänä on ollut KEMUT (Kestävämmän musiikkialan työkalupakki) -verkosto, jonka perustajajäseniä ovat Finland Festivals, LiveFIN, Music Finland, Muusikkojen liitto, Suomen Jazzliitto sekä Suomen Sinfoniaorkesterit. Verkosto perustettiin keväällä 2020 edistämään kestävää kehitystä elävän musiikin alalla.

Lue alkuperäinen tiedote Muusikkojen liiton sivuilta.