Peruskorjaushankkeiden johdossa teemme työmme vanhaa kunnioittaen, mutta uutta tietoa ja osaamista hyödyntäen.
Rakennuskantamme vanhetessa rakennuksen elinkaarta pidennetään parhaiten oikein ajoitetuilla ja suunnitelluilla rakennusosa- ja järjestelmäkohtaisilla korjauksilla, mutta silti tarve peruskorjata koko rakennus tai sen osia syntyy muutaman kerran vuosisadassa.
Rakennusten peruskorjaustarpeet koskevat tyypillisesti taloteknisiä järjestelmiä (ilmavaihto, vesi, viemäri), julkisivuja tai vesikattoa, mutta peruskorjaustarpeiden yhteydessä on hyvä arvioida tarpeita myös esimerkiksi matkapuhelimien kuuluvuuden, kulunhallinnan tai sisäilman laadun parantamisen osalta.
Rakennuksen elinkaari jaetaan tavanomaisesti rakentamisvaiheeseen (1-2 vuotta), käyttövaiheeseen (50…100-200 vuotta) ja purkuvaiheeseen. Rakennukselle suunnitellun käyttövaiheen elinkaaren saavuttaminen edellyttää lähes aina rakennuksen peruskorjausta rakennuksen käyttöiän puolivälin jälkeen.
Peruskorjaustarpeen laajuus tulee tarkastella jokaisen hankkeen kohdalla erikseen teknisistä ja taloudellisista näkökulmista – muodostetaan yhteinen päätös rakennuksen tulevaisuudelle.
Meiltä kysytään usein, miten käynnistetään peruskorjaus? Peruskorjauksen aloittamiseen tarvitaan käytännössä samat tiedot kuin minkä tahansa uuden korjaushankkeen aloittamiseen – lähtötiedot, aikataulu, laadulliset ja taloudelliset tavoitteet. Voimme kartoittaa nämä yhdessä ja varmistaa, että aloittamisen edellytykset ja päätökset peruskorjauksen aloittamiselle saavutetaan.
Vesi- ja viemärisaneerauksen suunnittelun yhteydessä tulee tarkastella myös sähkö- ja ilmanvaihtojärjestelmien kunto taloteknisten järjestelmien teknisen käyttöiän kokonaiskuvan muodostamiseksi sekä niihin liittyvien korjausten oikein ajoittamiseksi.
Johtamissamme hankkeissa keskeisenä arvona on vastuullinen toiminta huomioiden ympäristön, ihmiset ja taloudellisuuden.
