Hiedanranta on rakenteilla oleva, 21 000 asukkaan kaupunginosa Tampereella Näsijärven rannalla. Alue sijaitsee muutaman kilometrin päässä kaupungin keskustasta, ja sen maamerkkejä ovat yli 300-vuotias kartanoalue sekä historiallinen, punatiilinen sellutehdasmiljöö.
Tampereen tavoitteena on olla hiilineutraali kaupunki vuoteen 2030 mennessä. Hiedanrannassa tämä on huomioitu jo suunnittelupöydällä, ja kaikessa suunnittelussa on huomioitu hiilijalanjälki ja energiatehokkuus. Älykäs kaupunki – sitä tulee olemaan sekä Hiedanranta että koko Tampere tulevaisuuden visioissa.
- Vaikka muun kaupungin ja Hiedanrannan tavoitteet ovat pitkällä aikavälillä samat, on Hiedanranta poikkeuksellinen hanke siksi, että siinä liikenteenkin osalta tehdään isoa muutosta jo nyt. Kestävyys otetaan huomioon poikkeuksellisella tavalla jo suunnitteluvaiheessa, liikenneinsinööri Pekka Stenman Tampereen kaupungilta sanoo.
Pyöräily ja autottomat korttelit arkipäivää
Kun puhutaan Hiedanrannasta, puhutaan lähes aina myös raitiovaunusta. Tampereen keskustasta pääsee tulevaisuudessa raitiovaunulla Särkänniemen ohi, ja siitä Järvikaupunkiin. Rantamaisemista ratikka vie kohti Lielahtea ja vanhaa sellutehdasta.
Raitiolinja edustaa julkisessa keskustelussa kaupunginosan uutta henkilölogistiikkaa, mutta kestävä liikkuminen on huomioitu lukuisilla muillakin ratkaisuilla. Jopa vaakahissi- ja robottibussiyhteyksiä on alueelle suunniteltu.
- Erilaisten liikkumisen jakamispalveluiden, kuten yhteiskäyttöautojen ja kaupunkipyörien, merkitys on tavoitetilassa huomattavasti nykyistä Tamperetta suurempi. Myös pysäköinnin keskittäminen etäälle asumisesta on poikkeuksellista, kun verrataan muuhun keskustan ulkopuoliseen kerrostalorakentamiseen, Stenman sanoo.
Pekka Stenman vertaa liikennejärjestelmää Tampereen keskustaan: joukkoliikenteellä on keskeinen rooli pidemmillä matkoilla, ja autoliikennettä ohjataan vahvasti keskitettyihin pysäköintilaitoksiin asuinalueen reunamille. Lyhyet matkat taitetaan jalan tai erilaisin kevyin kulkuneuvoin.
”Hiedanrantaa suunnitellaan poikkeuksellisen voimakkaasti kevyen liikenteen ehdoilla. Hiedanrannan keskusta sekä Näsisaari tulevat olemaan hitaan liikkumisen alueita”, Pekka Stenman kuvailee. Näsisaari on Näsijärveen rakennettava uusi tekosaari.
-Saari tehdään louheesta, jota saadaan Tampereella tehtävistä maanalaisista rakennushankkeista. Se on merkittävä osa koko Hiedanrannan kokonaisuutta, Sitowisen liikennesuunnittelija Tero Backman sanoo.
Saaren kautta tulee kulkemaan sekä raitiotie että jalankulun ja pyöräliikenteen pääreitit. Pyöräreitti yhdistää Tampereen ja Hiedanrannan keskustat toisiinsa.
- Hiedanrannan liikenteessä painotetaan ennen kaikkea kestäviä kulkumuotoja ja tavoitellaan autoliikenteelle huomattavasti totuttua pienempää kulkutapaosuutta. Olennaista onnistumisessa on, että sujuvat kulkuyhteydet ovat olemassa, kun asumista ja työpaikkoja alkaa rakentua. Tähän Hiedanrannassa on hyvät edellytykset, Backman toteaa.
Tulevaisuuden liikkumiseen kuuluu myös digialustat sekä se, että matkustaminen ja uusienkin liikkumisratkaisujen käyttäminen on helppoa. Pekka Stenman on mukana Hiedanranta MaaS -hankkeessa, jossa Hiedanrantaan luodaan uusia liikkumispalveluja.
MaaS (Mobility as a Service) on uudenlaista matkustuspalvelua, jossa kuluttaja voi mobiilisovelluksen avulla valita matkareittinsä eri kulkuvälineiden yhdistelmänä, yhden matkalipun periaatteella. Hankkeessa on haluttu muun muassa kannustaa kaupunkilaisia pyöräilyyn, ja kesällä 2020 Tampereella on esimerkiksi voinut lainata panttia vastaan sähköpyörän viikoksi kokeiluun.
Ratkaisut Tampereen liikenteen pullonkaulaan
Tampereelle saavutaan lännen suunnalta Paasikiventietä pitkin. Tie on juuri Hiedanrannan kohdalla perinteisesti ollut kaupungin maantieliikenteen ruuhkaisin paikka. Vaihtoehtoisia reittejä liikenteelle ei lännestä tultaessa ole.
- Vaikka Hiedanrannassa tavoitellaan pienempää autoliikennettä, Paasikiventien liikennemäärien ennustetaan kasvavan myös tulevaisuudessa. Suurten liikennemäärien hallinta edellyttää sujuvia ja selkeitä tiejärjestelyjä, Tero Backman Sitowiseltä huomauttaa.
Backman on työskennellyt Paasikiventien liikennejärjestelyjen parissa vuodesta 2015. Kuuden vuoden aikana hän on suunnitellut muun muassa Paasikiventien ja Vaitinaron eritasoliittymän ratkaisuja sekä sitä, miten Hiedanranta kytkeytyy muuhun maantieverkkoon.
Haastavin pullonkaula Hiedanrannan kohdalla on Vaitinaron risteysalue.
- Liittymä ruuhkauttaa iltapäivisin Paasikiventien aina 2,5 kilometrin päässä olevaan Rantaväylän tunneliin saakka, Backman sanoo. Liittymään on nyt suunniteltu Hiedanrannan kaavoituksen yhteydessä varaus eritasoliittymälle. Paikka on liittymälle haastava, sillä tilaa rautatien ja Näsijärven välissä on melko vähän, ja suunnittelu onkin täytynyt tehdä taiten. Päälinja lännen suuntaan nostetaan rautatien viereen, Vaitinaron liittymän yli. Hiedanrannan alue kytkeytyy maantiehen rinnakkaiskadun ja eritasoliittymien kautta.
Lähijakelukeskus, pakettiautomaatit ja putkikeräys
Hiedanrannan merkittävä ratkaisu tavaralogistiikkaan on lähijakelukeskus. Ideana on, että tavarat kulkevat sieltäkin asukkaan ovelle jollain muulla keinolla kuin jakeluautolla: esimerkiksi sähköisellä tavarapyörällä tai sähköjakeluautolla. Jakelukeskuksen lisäksi myös erilaiset pakettiautomaattipalvelut tulevat olemaan Hiedanrannassa arkipäivää.
Uudet kuljetusratkaisut toimivat perinteisen kuljetusautosysteemin rinnalla.
”Päivittäistavarakaupan tarpeet eivät välttämättä taivu tällaiseen keskusjakelumalliin. Esimerkiksi ruokatarvikkeet kuljetetaan marketteihin jatkossakin suoralla kuljetuksella”, Sitowisen projektipäällikkö Iida-Maria Seppä sanoo.
Logistiikkaselvityksessä kartoitettiin eri vaihtoehtoja Hiedanrannan lähijakelukeskuksen sijainnille. Kuvassa vaihtoehto 1A, jossa keskus sijaitsisi raitiotielinjauksen eteläpuolella.
Olennainen osa autoliikennettä asuinalueella on jätelogistiikka. Hiedanrantaan on suunniteltu laajaa putkikeräysjärjestelmää. Myös kiertotalous on merkittävässä roolissa alueen jäteratkaisuissa; kiertotalouden keinoin pyritään pienentämään syntyvän jätteen määrää.
Hiedanrannan liikenne- ja aluesuunnittelun apuna on käytetty Sitowisen tuottamaa logistiikkaselvitystä. Selvityksessä muun muassa esitettiin keinoja tavara- ja jätelogistiikan järjestämiseen niin, että Tampereen kaupungin korkeat hiilineutraaliustavoitteet saadaan täyttymään kustannustehokkaasti. Tavoitteena oli myös tuottaa kaupungille tietoa tavaraliikenteen järjestämisestä, jotta logistiikalle osataan varata riittävästi tiloja ja sopivia paikkoja.
Kirjoitus on toinen osa Hiedanrantaa käsittelevää juttusarjaamme. Juttusarjassa esitellään laajoja aluekehityshankkeita, joissa tarvitaan monialaista suunnitteluosaamista. Lue myös:
Älykäs Hiedanranta on tulevaisuuden asumista
Hiedanrannan alueen logistiikkaselvitys
