Rakenteiden vahvistaminen tukee tai korjaa alkuperäisiä rakenteita
Rakenteiden vahvistamista tarvitaan, jos alkuperäisen rakenteen kapasiteetti ei riitä kuormien siirtämiseen. Yleisesti ottaen tähän voi olla kaksi syytä:
- Rakennetta vahvistetaan koska rakenteen jokin osa on pettänyt, vaurioitunut ja kantavuuskapasiteetti on ylittynyt.
- Rakennetta vahvistetaan, koska halutaan lisätä rakenteen kapasiteettia esimerkiksi rakennukselle uuden kuormitustilanteen takia. Periaatteessa kaikkia rakenteita voidaan vahvistaa, mutta usein talous ja työtekniikka asettavat rajat sille, mitä on järkevää tehdä.
Korjausrakennesuunnittelijan oleellisin tehtävä rakenteita vahvistettaessa on varmistaa, että kantavat rakenteet on mahdollista vahvistaa valitulla menetelmällä niin rakenteen toiminnan kuin työmaateknisen toteutuksenkin osalta.
Rakenteiden vahvistaminen saattaa linkittyä rakenteellisen turvallisuuden selvityksiin ja voi näin olla osa isompaa toimeksiantoa, kuten peruskorjausta. Se voi myös olla erillinen yksittäinen toimeksianto. Pääasiallisesti suunniteltaessa rakenteiden vahvistuksia, tulisi vanhoista rakenteista olla rakennesuunnitelmat, joista selviää alkuperäisen rakenteen materiaaliominaisuudet ja mitat. On myös oleellista tietää jo toimeksiannon alkuvaiheessa vahvistettavan rakenteen toimintaperiaate, mitat, kuormat ja materiaaliominaisuudet.
Rakennesuunnittelija varmistaa, että kantavat rakenteet on voidaan vahvistaa valitulla menetelmällä niin rakenteen toiminnan kuin työmaateknisen toteutuksenkin osalta.
Nykytilanteen selvitys rakenteiden vahvistamisen pohjana
Rakenteiden vahvistamisen suunnittelu alkaa aina nykytilanteen selvityksellä. Nykytilanteen selvityksessä tulee ottaa huomioon muun muassa seuraavia asioita:
- mahdollinen rakenteen vaurio, sen selvittäminen ja vaurion vaikutus rakenteen kapasiteettiin
- selvittää olemassaolevista suunnitelmadokumenteista rakenteen alkuperäiset kuormitukset sekä määrittää uudet kuormitukset
- nykyisten, jo tehtyjen selvitysten läpikäynti
- muut selvitykset, jotka tuottavat mahdollisimman tarkan kuvan nykytilanteesta.
Tämä johtaa usein siihen, että lähtötietotarpeet täsmentyvät nykytilanteen selvityksen jälkeen.
On myös hyvä huomioida se, että yleisesti ottaen muutos kantaviin rakenteisiin vaatii rakennusluvan. Rakennusvalvontaviranomainen voi myös edellyttää rakennesuunnitelmien kolmannen osapuolen tarkastusta (ns. ulkoinen tarkastus). Lähtötietona rakenteita vahvistettaessa voi myös olla tieto arkkitehdilta tai käyttäjältä esimerkiksi vahvistettavan rakenteen sallituista mitoista tai muista visuaalisista rajoitteista. Näitä voivat olla muun muassa kohteen suojelustatus, tilan rajallinen korkeus, visuaalinen ilme tai arkkitehtuuri.
