Kalliorakentaminen alkoi yleistyä Suomessa jo sotavuosina, kun kaupunkeihin rakennettiin väestönsuojia ja varmuusvarastoja. Sittemmin suunnittelukohteet ovat laajenneet esimerkiksi yleisö- ja vapaa-ajan tiloihin, väylätunneleihin ja pysäköintilaitoksiin. Tänä päivänä maanalaisen rakentamisen osaamista tarvitaan yhä enemmän tiiviisti ja tehokkaasti rakennetuissa kaupungeissa.
– Kalliorakentaminen ei tule lähivuosina hiipumaan, päinvastoin, arvioi Sitowisen kallio- ja tunnelisuunnittelun asiantuntija Kalle Hollmén. Suomi kuuluu Fennoskandian vanhan, kovan kallioperän alueeseen, mikä tekee tunnelirakentamisesta täällä edullisempaa kuin esimerkiksi Keski-Euroopassa. – Kun maankäytön tarve kasvaa, maan alle kannattaa sijoittaa lähes kaikki mahdollinen. Helsingissäkin on yli 100 kilometriä pelkästään kunnallistekniikan tunneleita.
Kallio- ja tunnelisuunnittelijoita tarvitaan lisää
Viime vuosina alalla on herännyt huoli kalliorakentamisen ja -suunnittelun kovasta kysynnästä, mutta samalla koulutustarjonnan kaventumisesta. – Kalliorakentaminen on erikoisala, joka vaatii sekä käytännön osaamista että vankan teoriapohjan, Hollmén sanoo. Siksi Sitowise toi pitkäaikaiselle oppilaitoskumppanilleen esille työelämän tarpeita.
– Meillä on ollut jo vuosia kumppanuussopimus, joka tarjoaa tilaisuuksia keskustella yhteisistä asioista säännönmukaisesti. Uusi opintokokonaisuus on yksi yhteistyömme hedelmistä, kertoo Tampereen yliopistossa infrarakenteiden ammattiainekokonaisuudesta vastaava professori Pauli Kolisoja. – Yhteistyö yritysten kanssa on toimiva keino toteuttaa työelämän tarpeita vastaavia opintoja.
Meillä on ollut jo vuosia kumppanuussopimus, joka tarjoaa tilaisuuksia keskustella yhteisistä asioista säännönmukaisesti. Uusi opintokokonaisuus on yksi yhteistyömme hedelmistä.
Tampereen yliopiston infrarakenteiden ammattiainekokonaisuudesta vastaava.
-professori Pauli Kolisoja.
Luennoijina kalliorakentamisen huippuasiantuntijoita
Tähän asti kalliorakentamista on käsitelty Tampereen yliopistossa yhdellä perus- ja yhdellä syventävällä opintojaksolla. Uusi 20 opintopisteen sivuainekokonaisuus sisältää kaksi laajempaa kalliorakentamisen syventävää opintojaksoa ja niitä täydentäviä opintoja. Sitowisellä oli vetovastuu keväällä alkaneesta Kalliorakenteiden suunnittelu -kurssista.
– Suurimman työn teki rakennusgeologian asiantuntijamme Päivi Castrén, Hollmén toteaa. Vierailevina luennoitsijoina oli useita alan huippuammattilaisia, kuten maanalaisen rakentamisen arkkitehti, Helsingin kaupungin geologi ja kalliomekaniikan asiantuntija. – Kurssilla käsiteltiin muun muassa rakennusmateriaaliamme kallioperää, ympäristövaikutusten seurantaa sekä maanalaisten tilojen yleis-, louhinta- ja tiivistyssuunnittelua.
Kurssin lähtökohtana oli, että kaikki luennoijat tulevat työelämästä. – Opiskelijoille on tärkeää, että luennoijat tietävät, miten asiat hoidetaan käytännössä, korostaa opintojakson vastuuopettaja Kari Pylkkänen Tampereen yliopistosta.
Käytännön kokemusta syvennettiin ekskursiolla ja laajalla harjoitustyöllä. – Koko kevään kestäneet harjoitustyöt käsittelivät todellisia kalliorakentamisen suunnittelukohteita, kuten Helsinki Garden -hankkeen maanalaisia tiloja, Espoo–Salo-oikoradalle sijoittuvaa Mikkelän rautatietunnelia ja Laakson yhteissairaalan maanalaisia tiloja, Hollmén kertoo.
Opintokokonaisuus jatkuu vuoden päästä kalliorakenteiden tuotantoon painottuvalla kurssilla, ja betonirakenteisiin keskittyvä opintojakso on tarjolla joka vuosi. Professori Kolisojan mielestä uusi sivuainekokonaisuus antaakin sekä teoreettista ymmärrystä että hyvät valmiudet työelämään. – Sitowisen panostus opintokokonaisuuden toteutuksessa on ollut erittäin arvokas. Opetuksen tasosta ei ole huolta!
Opiskelijoille on tärkeää, että luennoijat tietävät, miten asiat hoidetaan käytännössä.
-Tampereen yliopiston vastuuopettaja Kari Pylkkänen
Kalliosuunnittelun tulevaisuuden osaajat
Suunnitteluun keskittyneelle opintojaksolle osallistui 11 yhdyskuntarakentamiseen erikoistuvaa rakennustekniikan diplomi-insinööriopiskelijaa. – Olemme varsin ilahtuneita, että jo ensimmäiselle kurssille löytyi riittävä määrä alasta kiinnostuneita ja motivoituneita opiskelijoita, Kolisoja kertoo.
Uuden koulutuskokonaisuuden toivotaan lisäävän nuorten kiinnostusta kalliorakentamiseen, jossa on tarjolla yhteiskunnallisesti merkittävää työtä ja mielenkiintoisia työtehtäviä. – Opiskelijat ovat tykänneet uudesta kurssista, ja moni on selvästi innostunut kalliorakentamisesta, Pylkkänen sanoo.
Samalla varmistetaan, että alalla on jatkossakin laaja-alaista koulutusta ja osaavia tekijöitä. – Annamme parhaamme mukaan valmiuksia siihen, että opiskelijoista voi kasvaa kokemuksen myötä alan syvällisiä asiantuntijoita, Kolisoja sanoo. – Lopulta työ tekijäänsä opettaa.
Lue lisää uudesta opintokokonaisuudesta.
Tutustu Sitowisen kallio- ja tunnelisuunnitteluosaamiseen.
