Kestävän liikkumisen kehittämisohjelma voi olla kokonaisvaltainen, jossa tarkastellaan useita kohderyhmiä, kuten esimerkiksi työssäkäyviä, lapsiperheitä, koululaisia, ikäihmisiä, matkailijoita ja kuntatyöntekijöitä. Kehittämisohjelma voidaan tarpeen mukaan kohdistaa myös yksittäisiin matkatyyppeihin ja kulkutapoihin, kuten työmatkapyöräilyyn ja työssäkäyviin, työpaikkoihin ja liikenneympäristöön.
Työvaiheisiin kuuluvat usein liikkumisen ja toimintaympäristön nykytilanteen tarkastelut, vision, tavoitteiden ja toimenpiteiden määrittely sekä seurantavoista päättäminen. Edistämisohjelmaa laadittaessa katsotaan tulevaisuuteen ja pohditaan myös esimerkiksi sähköisen liikenteen ja erilaisten liikkumispalveluiden toteuttamismahdollisuuksia.
Vuorovaikutus- ja sidosryhmätyötä tehdään läpi prosessin. Sidosryhmätyöllä voidaan löytää parhaat paikallisiin olosuhteisiin sopivat kehittämisideat. Vuorovaikutus auttaa myös sitouttamaan toimijat valmistuvaan edistämisohjelmaan kirjattaviin tavoitteisiin ja toimenpiteisiin.
Kehittämisohjelma auttaa kuntaa jäsentämään kestävän liikkumisen edistämistyötä, lisäämään kestävää liikkumista ja saavuttamaan hyötyjä.
Viimeaikaisia esimerkkireferenssejä:
Imatran kestävän liikkumisen onnistumissuunnitelma, Imatran kaupunki 2017
Työssä laadittiin kestävän liikkumisen kehittämisohjelma. Liikkumisen ykytilannetta selvitettiin liikkumistutkimuksella ja työpajoissa, joissa käsiteltiin mm. kävelyyn, pyöräilyyn ja joukkoliikenteellä matkustamiseen liittyviä koettuja esteitä ja haasteita. Työpajoissa pohdittiin myös liikkumisen tulevaisuutta ja mm. sähköisen liikenteen mahdollisuuksia Imatralla. Työpajoihin osallistui koululaisia, vanhusneuvoston, suurten työnantajien, matkailupalveluiden ja kaupungin eri hallintokuntien edustajia. iikkumistutkimuksen ja sidosryhmätyön pohjalta määritettiin kestävän liikkumiseen liittyvät kehittämistarpeet ja -toimenpiteet, sovittiin vastuunjaosta toimenpiteiden jalkauttamiseksi ja päätettiin kestävän liikkumisen onnistumissuunnitelman seurannasta ja valvonnasta.
Kalajoen Hiekkasärkkien matkailukeskuksen kestävän liikkumisen strategia, Kalajoen kaupunki 2018
Kalajoen matkailualueessa nähdään paljon kehittämispotentiaalia ja kestävän liikkumisen edistämisen uskotaan lisäävän sen houkuttelevuutta. Strategiatyössä määritettiin Kalajoen matkailualueen kestävän liikkumisen visio ja tavoitteet sekä suunniteltiin konkreettinen toimenpideohjelma. Strategian tavoitteena on lisätä informaatiota kestävän liikkumisen mahdollisuuksista, luoda houkuttelevia vaihtoehtoja oman auton käytölle sekä tehdä alueen reitistöistä laadukkaita, houkuttelevia ja turvallisia. Toimenpideohjelma jaettiin seuraaviin kokonaisuuksiin; opastus, liikkumispalvelut, reitistöjen kehittäminen, pysäköinti, viestintä ja markkinointi sekä yhteistyö. Työhön osallistuivat kaupungin lisäksi Kalajoen matkailuyhdistys ry:n, Hiekkasärkät Oy:n, Pohjois-Pohjamaan ELY-keskuksen sekä matkailutoimijoiden edustajia.
Joensuun työmatkapyöräilyn edistämisen toimenpideohjelma, Joensuun kaupunki 2018
Työssä laadittiin toimenpideohjelma työmatkapyöräilyn kulkutapaosuuden kasvattamiseksi. Tarkastelunäkökulma oli työpaikkojen sijaan työmatkaliikkujissa ja pyöräilyolosuhteissa. Tavoitteena oli tunnistaa työmatkapyöräilyn kannalta otollisimmat ryhmät ja tarvittavat kannustimet pyöräilypotentiaalin aktivoimiseksi näissä ryhmissä. Työn kuluessa laadittiin toimenpidesuositukset kolmelle toimijaryhmälle; työmatkapyöräilijät (nykyiset ja potentiaaliset), työpaikat sekä kuntien liikennesuunnittelun ja teknisen sektorin toimijat. Työn lopuksi arvioitiin työmatkapyöräilyn kasvupotentiaalia (siirtymäpotentiaalia autoilusta pyöräilyyn) Joensuun ydinkaupunkiseudulla. Kasvupotentiaaliarvio tehtiin myös sähköavusteisen pyöräilyn yleistymisen suhteen. Työ tehtiin yhteis-työssä Joensuun Polkijat ry:n kanssa.
Pyöräliikenteen kehittämisen suunnat Imatralla, Imatran kaupunki 2018.
Työssä valmistui pyöräliikenteen kehittämissuunnitelma sisältäen suuntaviivat kaupungin pyöräverkon ja pyöräpysäköinnin kehittämiseksi sekä pyöräilyn edistämistoimenpiteiden organisointiin. Työ aloitettiin pyöräliikenteen infran nykytilanteen inventoinnilla vuorovaikutteisesti. Samalla kartoitettiin myös, millaisin käytännöin kaupungissa edistetään pyöräliikennettä. Seuraavaksi täsmennettiin laadukkaan pyörätieverkon kehittämisperiaatteet ja määritettiin pyöräliikenteen tavoiteverkko huomi-oiden myös pyöräpysäköinti. Lopuksi määritettiin työn aikana tunnistetuille kehittämiskohteille toimenpide-ehdotukset ja niiden toteuttamisen aikataulu.