Merellisellä energiantuotannolla ja erityisesti merituulivoimalla on suuri merkitys vihreän siirtymän ja ilmastotavoitteiden saavuttamisen kannalta. Merituulivoimakapasiteetin rakentamisella on kuitenkin merkittäviä vaikutuksia useille eri toimialoille ja toiminnoille.
- Ympäristöministeriö on tunnistanut merialuesuunnittelun tarpeen tarkastella merituulivoiman ja muun merellisen energiantuotannon kokonaiskuvaa. Sitowise toteutti meille selvityksen merituulivoiman tilanne- ja kehityskuvasta, jonka avulla voimme lähteä laatimaan Suomen merialuesuunnitelmaa ja rakentamaan kestävää merellistä käyttöä, kertoo neuvotteleva virkamies Tiina Tihlman.
- Selvityksen pohjaksi luotiin kehityskuvat, miltä Suomen merituulivoima voisi näyttää vuosina 2035, 2040 ja 2050. Tämän pohjalta lähdimme työstämään hahmotelmaa merituulivoiman vaikutuksista merellisille toimialoille kuten satamille, meriliikenteelle, meriteollisuudelle, kalastukselle ja kalataloudelle merenalaisille kaivannaisille ja saaristoalueiden virkistykseen kuten veneilyyn, kertoo Sitowisen vanhempi asiantuntija Iida-Maria Seppä.
Merituulivoimaa ei rakenneta pelkästä rakentamisen ilosta, vaan investointipäätöksiä ohjaa hankkeen kannattavuus. Uusiutuvalle energialle pitää siis olla näkyvissä riittävä kysyntä ja toimivat markkinat.
Iida-Maria Seppä, Sitowise
Selvityksen kohteena oli koko Suomen merialue sisältäen Ahvenanmaan. Projektissa kuvattiin Suomen merellisen energiantuotannon ja muiden tarkasteltavien merellisten toimialojen nykytilaa, merituulivoima-alan kehittymisnäkymiä sekä uusiutuvan energian kysyntäskenaarioita ja siirtoverkkojen kehittämistarpeita.
- Merituulivoimaa ei rakenneta pelkästä rakentamisen ilosta, vaan investointipäätöksiä ohjaa hankkeen kannattavuus. Uusiutuvalle energialle pitää siis olla näkyvissä riittävä kysyntä ja toimivat markkinat. Samalla keskeinen kysymys on siirtoverkkojen kapasiteetti ja uuden tuotantokapasiteetin vaikutus yhteisiin sähkömarkkinoihin. Myös energian varastointiratkaisujen ja markkinoiden joustojen pitää kehittyä, jotta säiden aiheuttama vaihtelu sähköntuotantoon voidaan tasata, Seppä sanoo.
Merellinen kehityskuva on muuttunut ja perinteisten merellisten elinkeinojen yhteensovittaminen uusien suurta tilaa vaativien toimialojen kanssa on lähivuosien suuri haaste.
Mari Pohja-Mykrä, Merialuesuunnitteluyhteistyön koordinaattori
Selvityksen taustalla on tunnistettu, että ympäristö ja luonto ovat osa kokonaiskuvaa, mutta eivät keskiössä tämän projektin tarkastelussa.
- Tarkoituksenamme oli keskittyä toimialaan ja tätä kautta pyrittiin löytämään keskeiset synergiat ja ratkaisuja vaativat konfliktit. Tunnistimme, että merialueelle rakennettaessa on monia yhteen sovitettavia osa-alueita sekä haittavaikutuksia. Samalla oli nähtävissä isoja talous- ja työllisyysvaikutuksia sekä huomioita myös turvallisuuteen ja huoltovarmuuteen.
- Geopoliittinen kriisi on vauhdittanut merituulivoiman ja muun energiantuotannon kokonaisratkaisujen kehittämisen tarvetta. Merellinen kehityskuva on muuttunut ja perinteisten merellisten elinkeinojen yhteensovittaminen uusien suurta tilaa vaativien toimialojen kanssa on lähivuosien suuri haaste, toteaa Merialuesuunnitteluyhteistyön koordinaattori Mari Pohja-Mykrä.
Työvaiheista kerättiin tai muodostettiin paikkatietoaineistoa
Selvityksen tavoitteena oli strateginen yleiskuva. Samalla tunnistettiin asioita, joita pitää tutkia tarkemmin.
- Jos esimerkiksi Pohjanlahdelle rakentuisi enemmänkin merituulivoiman tuotantoalueita, niin meriliikenteen reitteihin voisi tulla pidennyksiä ja se puolestaan kasvattaisi polttoaineen kulutusta, joka puolestaan vaikuttaa kuljetuskustannuksiin ja siten vientiin. Työssä pyrittiinkin tunnistamaan tällaisia vaikutusketjuja ja siten hahmottamaan merituulivoiman kokonaiskuvaa.
Merialueen käyttö on yhteiskunnan yhteinen asia. Kansalliset tavoitteet realisoituvat kansalaisen arjessa muun muassa muuttamalla merialueen virkistyskäyttöä, ja nämä muutokset on syytä tunnistaa etukäteen.
Mari Pohja-Mykrä, Merialuesuunnitteluyhteistyön koordinaattori
Kokonaistarkastelun pohjana toimi laaja-alaiset kirjallisuusselvitykset, joita täydennettiin useilla asiantuntijahaastatteluilla.
- Pyrimme pääsemään laajasti kiinni toimialoihin ja sisäisiin trendeihin myös yhteisen työpajan kautta. Yhtenä työvaiheena oli sosiaalisten ja kulttuurillisten vaikutusten kysely rannikkoalueiden ihmisille.
- Merialueen käyttö on yhteiskunnan yhteinen asia. Kansalliset tavoitteet realisoituvat kansalaisen arjessa muun muassa muuttamalla merialueen virkistyskäyttöä, ja nämä muutokset on syytä tunnistaa etukäteen. Yhteensovittamisen kannalta on merkityksellistä ymmärtää missä ja miksi ristiriitoja syntyy, muistuttaa Pohja-Mykrä.
Kaikista työvaiheista kerättiin tai muodostettiin paikkatietoaineistoa, jonka avulla voidaan havainnollistaa ja analysoida eri kehityskulkujen ajallisia ja tilallisia vaikutuksia ja riippuvuuksia. Paikkatietoaineistoja hyödynnetään myös jatkossa merialuesuunnittelussa.
- Selvityksen toisena isona tavoitteena oli kerätä karttapalvelua merisuunnittelun tueksi. Keräämällä aineistoja (paikkatieto ja karttapalvelu) ja viemällä ne merialuesuunnittelun ArcGis Online -palveluun, saatiin niistä tuotettua korkealaatuinen karttapalvelu. Karttapalvelussa on esitetty visuaalisessa muodossa eri toimialojen, toimintojen ja ympäristön nykytilaa ja ajallista vaihtelua, Seppä kertoo.
Sitowiseltä mukana ollut työryhmä oli laaja ja poikkitieteellistä yhteistyötä tehtiin liiketoiminta-alueiden välillä.
