Kuopio astuu uuteen älyinfran aikakauteen – ”Tässä avataan latua umpihankeen”

Etäohjattuja lumenaurauskoneita, reaaliaikaista parkkitilan seurantaa, huippunopeita nettiyhteyksiä maaseutua myöten. Sitowisen Kuopion kaupungille laatima konsepti luo perustan älykkään kaupungin kehittämiselle.

Kuopiossa on valmistunut Suomen oloissa uraauurtava tietoliikenneverkon kehittämiskonsepti. Siinä huomioidaan älyinfran rakentaminen kaupungin kaikessa suunnittelussa, rakentamisessa ja palveluissa vuoteen 2050 asti. Suunnitelman ovat laatineet Sitowisen asiantuntijat.

Konsepti on laajuudeltaan ainutlaatuinen Suomessa, ellei koko Euroopassa. Älyinfran tarpeet on huomioitu kaupungissa kokonaisvaltaisesti, ja kaupunki on ollut sitoutunut suunnitteluun ylintä johtoa myöten. 

Projektipäällikkö Samuli Virtanen, Sitowise

Älyinfralla tarkoitetaan esimerkiksi valokuituverkkoja, IoT-sensoreita ja muuta nopeiden tietoliikenneyhteyksien vaatimaa infraa. IoT-sensorien nimi viittaa esineiden internetiin. Ne ovat verkkoon liitettäviä sensoreita ja antureita, joita voidaan hyödyntää monipuolisesti kaupungin palveluissa.

Sitowisen laatima konsepti mahdollistaa nopeiden tietoverkkoyhteyksien rakentamisen koko Kuopion alueelle ja niiden hyödyntämisen esimerkiksi kaupungin eri palvelualueiden toiminnassa. Suunnitelma kattaa keskusta-alueen ja kaupunginosat, ja siinä huomioidaan osaltaan myös maaseututaajamat. 

Tässä on avattu latua umpihankeen ja katsottu asioita uudesta näkökulmasta. Viestintäverkot on nostettu yhtä tärkeäksi osaksi älykkään kaupungin infraa kuin sähkö- ja vesiverkko.

Teknologiapäällikkö Jarmo Voutilainen, Kuopion kaupunki 

– Tietoverkkojen kehittäminen ei ole kunnalle lakisääteistä, mutta Kuopiossa on tunnistettu hyvin sen tärkeys ja hyödyntämismahdollisuudet. Kyse on kaupungin digitaalisesta infrasta, joka voidaan hyvin rinnastaa esimerkiksi tieverkkoon, Sitowisen avainasiakaspäällikkö Sanna Mäyrä sanoo.

Älyinfra mukaan kaavoitukseen ja rakentamiseen

Kuopiossa suunnittelun lähtökohtana oli, että älykkään kaupungin vaatima infra tulisi ottaa paremmin huomioon kaavoitusvaiheessa. Sitowisen konsepti pitää sisällään yleissuunnitelman älyinfran rakentamisesta sekä ohjeistuksen siitä, miten tämä käytännössä huomioidaan esimerkiksi kaupunkisuunnittelussa. Älykaupungin kehittämistä on jo pilotoitu Kuopion Savilahden alueella.

Käytännössä konsepti sisältää mikrokanaviin perustuvan valokuitusuojaputkien reittisuunnitelman, joka kattaa koko kaupungin alueen.

– Maaseututaajamiin on suunniteltu runkoyhteyksien reitit, jolloin esimerkiksi niissä sijaitsevat kirjastot ja koulut voidaan liittää verkkoon, Samuli Virtanen kertoo.

Mikrokanavaverkostoa on tarkoitus rakentaa katu- ja sähköverkkorakentamisen yhteydessä. Kun jossain kaivuri vetää ojan auki, rakennetaan samalla valmiudet älykaupunkia varten.

Teknologiapäällikkö Jarmo Voutilainen, Kuopion kaupunki

Mikrokanavat mahdollistavat tulevaisuudessa nopeiden valokuituverkkojen rakentamisen kustannustehokkaasti. Älyinfraa rakennetaan open access -periaatteella, eli kaupalliset operaattorit voivat hyödyntää sitä omien valokuituverkkojensa rakentamisessa vuokraa vastaan, Voutilainen kertoo.

– Kun infra on valmiina maan alla, katuja ei tarvitse kaivaa auki, vaan valokaapeli voidaan asentaa paineilman avulla eli puhaltamalla. Lisäksi mikrokanavat ovat joustava teknologia, verkostoja on mahdollista mukauttaa jälkikäteen, Voutilainen jatkaa.

Voutilainen kiittelee Sitowiseä ”erinomaisen laadukkaasta” suunnittelusta. – Heidän kanssaan on ollut hyvä työskennellä. Tämä on ollut siitä harvinainen tietotekninen projekti, että se on pysynyt täysin sekä aikataulussa että budjetissa, Voutilainen sanoo naurahtaen.

Pohja luotu älykaupungin palveluille

Sitowisen luoma konsepti on osa laajempaa älykaupunkialustan kehittämistä. Älyinfra mahdollistaa tiedon keräämisen, analysoinnin ja hyödyntämisen entistä monipuolisemmin ja tehokkaammin. Tähän tarkoitukseen Kuopiossa on valmistumassa niin sanottu Datajalostamo. Sitä on kehitetty Pohjois-Savon liiton myöntämällä EAKR-tuella.

Datajalostamo on tiedon logistiikkakeskus, jota voidaan hyödyntää esimerkiksi yritysten tuotekehitystyössä, oppilaitoksissa, tutkimuslaitoksissa ja kaupungin omassa organisaatiossa.

Kehitysasiantuntija Retu Ylinen, Kuopion kaupunki

Kerättävä tieto liittyy muun muassa viisaaseen liikkumiseen. Tämä tarkoittaa esimerkiksi tekoälyllä ohjattavia liikennevaloja, pysäköintilaitosten vapaiden paikkojen reaaliaikaista seurantaa, kevyen liikenteen tilastointia sekä talvikunnossapidon tilannetietoja. Osa tiedoista tulee suoraan kuntalaisten hyödynnettäväksi digitaalisesti.

– Aamulla töihin lähtiessään voi tarkistaa reaaliajassa, missä tiet on aurattu. Jonain päivänä meillä voi olla etänä ohjattuja aurauskalustoa ja joukkoliikenteen busseja. Tämä on maali, mitä kohti nyt mennään, Voutilainen sanoo.

Tietoliikenneyhteyksien tulevaisuuden tarpeet ovat pinnalla monissa suomalaisissa kaupungeissa. Sitowisen asiantuntijat tukevat kaupunkeja ja kuntia älyinfran kehittämisessä ja hyödyntämisessä. 

– Kaupunkien ja kuntien kannattaa pyrkiä siihen, että hyvät ja luotettavat tietoliikenneyhteydet nostetaan päätöksenteon keskiöön ja huomioidaan ydinprosesseissa kuten kaavoituksessa. Ne ovat välttämättömiä modernin älykaupungin toiminnalle, Samuli Virtanen sanoo.