Kun kansainvälinen logistiikkajätti päättää uuden terminaalin avaamisesta, mitään ei jätetä sattuman varaan. Erityisen tärkeää on, että terminaaliin saapuvat ja sieltä lähtevät tavaravirrat kulkevat mahdollisimman sujuvasti.
Saksalainen logistiikkayhtiö DB Schenker luotti rakennetun ympäristön asiantuntija- ja digitalo Sitowisen osaamiseen suunnitellessaan Lempäälään avattavan alueterminaalin logistiikkaa.
Halusimme varmistua, että terminaalin sisäiset prosessit on suunniteltu mahdollisimman toimiviksi.
Mika Kinnunen, DB Schenker
Lempäälän terminaali yhdistää DB Schenkerin nykyisten Hervannan ja Hämeenlinnan terminaalien toiminnot. Terminaalissa vietettiin avajaisia toukokuussa, ja kuljetustoiminta käynnistyy elokuun lopussa.
Uudessa terminaalissa on lähes 18 000 neliötä tilaa, ja siellä työskentelee yli 300 työntekijää. Siitä tulee Vantaan ja Liedon jälkeen yrityksen kolmanneksi suurin terminaali Suomessa.
Simuloinnissa voitiin ennakoida ruuhkia ja jakaa terminaalin kuormitusta tasaisesti.
Ville Teivastenaho, Sitowise
Sitowisen toteuttamassa projektissa mallinnettiin terminaalin jakelu- ja noutoreitit. Terminaalin vaikutus reitteihin on suuri, koska se sijaitsee uudessa paikassa ja yhdistää kaksi terminaalia.
Mallinnuksessa huomioitiin kuljetusmatkat ja -määrät eri alueille sekä kuljetuksiin liittyvät aikataulurajoitteet. Mallinnuksessa saatujen tietojen avulla luotiin simulaatio terminaalin sisälogistiikasta ja layoutista.
– Halusimme varmistua, että terminaalin sisäiset prosessit on suunniteltu mahdollisimman toimiviksi. Tämän tyyppiseen mallinnukseen ja suunnitteluun ei ollut tarjolla apua talon sisältä, joten halusimme käyttää ulkopuolista konsulttiapua, DB Schenkerin aluejohtaja Mika Kinnunen kertoo.
– Projektissa yhdistyi mielenkiintoisella tavalla kaksi Sitowisen osaamisalaa: simulointi ja toisaalta paikkatietoon perustuva logistiikan suunnittelu, kertoo Sitowisen vanhempi asiantuntija Ville Teivastenaho.
Suomen olot edellyttävät tehokasta logistiikkaa
Suomi on pitkien etäisyyksien maa ja suhteellisen pieni markkina-alue. Jotta logistiikka pyörisi kustannustehokkaasti, autot on tyypillisesti lastattava täyteen monenlaista tavaraa. DB Schenkerin Lempäälän terminaalin läpi kulkee vuorokaudessa enimmillään 5 500 tavaralähetystä. Terminaalissa liikkuu tavaraa työkoneen renkaista varaosiin, ei kuitenkaan lämpösäädeltyjä elintarvikkeita.
Sitowisen toteuttamassa simuloinnissa mallinnettiin kultakin reitiltä terminaaliin saapuvat ja sieltä lähtevät tavaravirrat sekä terminaalin sisäiset prosessit DB Schenkeriltä saadun aineiston pohjalta.
– Simuloinnissa voitiin ennakoida ruuhkia ja jakaa terminaalin kuormitusta tasaisesti. Sen avulla varmistuttiin siitä, että kaikille reiteille on varattu terminaalista riittävästi tilaa ja oikea määrä lastausovia, Teivastenaho kertoo.
Simulointi osoitti, että alkuperäisessä terminaalin sisälogistiikkaa koskevassa suunnitelmassa oli puutteita, ja ne voitiin korjata ennen terminaalin käyttöönottoa.
– Ensimmäisten simulointien perusteella terminaalissa ei olisi riittänyt tilaa alkuperäisen layoutin toteuttamiseen. Sitä kehitettiin, jonka jälkeen simulointi toistettiin vielä parannetulla layoutilla ja uudelleen määritellyillä reiteillä, jotta voitiin varmistua muutosten toimivuudesta, Teivastenaho kertoo.
Simuloinnin perusteella tavara viipyy Lempäälän terminaalissa keskimäärin kolme tuntia, mitä voi pitää alalla hyvänä tuloksena.
Inhimillinen tekijä huomioitava suunnittelussa
Terminaalin sisälogistiikan ohella projektissa tarkasteltiin uuden terminaalin jakelureittejä. Tässä työssä Sitowise hyödynsi DB Schenkeriltä saatuja tietoja toteutuneista noudoista ja jakeluiden kohdistumisesta Pirkanmaalla ja Kanta-Hämeessä. Tietojen pohjalta muodostettiin jakelu- ja noutoreittejä uuden terminaalin toiminta-alueelle.
Suunnittelussa on tärkeää kuunnella työntekijöitä, joilla on käytännön tuntemus siitä, mikä toimii ja mikä ei.
Ville Teivastenaho, Sitowise
Työ ei ollut puhdasta matematiikkaa, vaan jakelureittien kehittämisessä tärkeässä osassa olivat DB Schenkerin asiantuntijoilta saadut käytännön kokemukset. Mika Kinnusen mukaan logistiikan suunnittelussa on pidettävä mielessä, että pohjimmiltaan kyse on ihmisten tekemästä työstä.
– Kokemuksesta tiedetään esimerkiksi se, että jakelu toimii tehokkaimmin silloin, kun tutut kuljettajat saavat hoitaa omia jakelureittejään. Se taas onnistuu, kun logistiikka suunnitellaan niin, että kuorma jakaantuu reiteille tasaisesti.
– Parhaaseen tulokseen ei päästä pelkästään laskennallisilla malleilla ja käppyröitä tuijottamalla, vaan suunnittelussa on tärkeää kuunnella työntekijöitä, joilla on käytännön tuntemus siitä, mikä toimii ja mikä ei, kiteyttää Teivastenaho.
