Sitowise on toteuttanut Lentoradan ympäristövaikutusten arvioinnin Suomi-rata Oy:n (nyk. Lentorata Oy) toimeksiannosta. YVA käsittää ympäristövaikutusten arvioinnin Lentoradasta ja sen vaihtoehdosta, lisäraiteen rakentamisesta pääradalle välille Käpylä–Kerava.

- Jotta pystyimme toteuttamaan ympäristövaikutusten arvioinnin, tuli ensin laatia ratahankkeen esiselvitys, kertoo Sitowisen projektipäällikkö Pia Niemi. Lentoradasta on aiemmin laadittu monia eri selvityksiä, mutta nyt tehdyssä esiselvityksessä tutkittiin linjauksen lisäksi ensimmäistä kertaa muun muassa tunnelin tarvitsemien pystykuilujen ja ajotunneleiden sijaintia. 

Esiselvityksessä määriteltiin kaksiraiteisen radan likimääräinen sijainti ja tilantarve, tekniset ja liikenteelliset perusratkaisut, maanpintarakenteiden sijainti sekä suhde ympäröivään maankäyttöön.  

- Lisäksi Suomi-rata Oy teetti Lentoradan hankearvioinnin, jossa laadittuja liikenne-ennusteita hyödynnettiin arviointityössä, kertoo Lentorata Oy:n suunnittelujohtaja Siru Koski. 

Tarkastellut vaikutukset 

Lentoradan suunniteltu reitti kartalla.

YVA-menettely jakautuu arviointi- ja ohjelmavaiheeseen. Syksyllä 2022 valmistuneessa arviointiohjelmassa esitettiin suunnitelma siitä, miten hankkeen ympäristövaikutukset arvioidaan. Arviointiselostuksessa puolestaan esitettiin arvio hankkeen todennäköisesti merkittävistä ympäristövaikutuksista sekä toimia haitallisten vaikutusten välttämiseksi tai vähentämiseksi. 

- Ympäristövaikutusten arviointiselostus julkaistiin marraskuun 2023 alussa. Selostus oli nähtävillä vuoden loppuun asti, jolloin siitä oli mahdollista antaa palautetta. Samalla järjestettiin kaikille avoimia yleisötilaisuuksia alueen kunnissa, Niemi kertoo. 

Ympäristövaikutusten arvioinnissa tarkastellaan vaikutuksia  väestöön sekä ihmisten terveyteen, elinoloihin ja viihtyvyyteen maahan, maaperään, vesiin, ilmaan, ilmastoon, kasvillisuuteen sekä eliöihin ja luonnon monimuotoisuuteen yhdyskuntarakenteeseen, liikenteeseen, aineelliseen omaisuuteen, maisemaan, kaupunkikuvaan ja kulttuuriperintöön luonnonvarojen hyödyntämiseen sekä edellä mainittujen tekijöiden keskinäisiin vuorovaikutussuhteisiin. 

Radan 30 kilometristä 28 kilometriä on tunnelissa

Lentorata lisää Helsinki-Vantaan lentoaseman merkitystä valtakunnallisesti merkittävänä liikenteen solmukohtana ja luo edellytyksiä kaupunkikehittämiselle lentoaseman seudulla. Hankkeen myötä raideyhteydet Helsingin seudun ja muiden kaupunkiseutujen välillä nopeutuvat ja paranevat, mikä lisää alueiden kansallista ja kansainvälistä saavutettavuutta.

Lentorata-hankkeen kokonaistavoitteena on vapauttaa pääradan kapasiteettia ja vähentää häiriöherkkyyttä Helsingin seudun liikennöinnissä sekä maan laajuisesti, lyhentää matka-aikoja Helsinki-Vantaan lentoasemalle sekä edistää kulkutapamuutosta ajoneuvoliikenteestä raideliikenteeseen.

Esiselvitys ja ympäristövaikutusten arviointi laadittiin Lentorata Oy:n toimeksiannosta. Sitowisen alikonsulttina toimi Ramboll Finland Oy. 

Strategy icon

Sitowisen strategia keskittyy innovaatioihin, vastuullisuuteen ja tehokkaaseen toimintaan

Tehokkain: Toteutuessaan hanke toisi pääradalle lisäkapasiteettia Pasilan ja Keravan välille, mikä parantaisi junaliikenteen häiriönsietokykyä ja mahdollistaisi junatarjonnan lisäämisen matkustuskysynnän kannalta vilkkaimpina ajankohtina. Itse projektissa tehokkuutta toi projektinjohdon ydinryhmä, jonka kanssa viikoittain pidettyjen lyhyiden tilannekuvapalavereiden kautta saatiin reagoitua nopeasti tilaajan, sidosryhmien sekä teknisen suunnittelun ja ympäristövaikutusten arvioinnin asiantuntijoiden tarpeisiin. 

Innovatiivisin: Lentoradan rakentamisen aikana tunnelilouheen kuljetus on laajamittaista ja pitkäkestoista. Vaikutusten arvioinnin aikana on tehty normaalia esiselvitysvaihetta laajempi selvitys tunnelilouheen hyödyntämismahdollisuuksista ja varastoinnista lähialueen kuntien kanssa sekä tarkasteltu alustavasti yksityisen sektorin mahdollisuuksia julkiseen dataan perustuen.

Vastuullisin: Lentoradasta on laadittu monia selvityksiä vuosien aikana, mutta nyt on tutkittu mitä radan rakentaminen tarkoittaisi sekä teknisesti että ympäristön näkökulmasta.  Samalla on tarkennettu hankkeen kustannusarviota. Työssä on tuotu esiin keinoja rakentamisen ilmastovaikutusten lieventämiseen sekä maa-ainesten kiertotalouden edistämiseen.