On hienoa, että laskimme luontojalanjäljen ensimmäisten joukossa!
Sitowise toteutti keväällä 2024 luontojalanjälkihankkeen, johon osallistui 13 suomalaista kuntaa ja kaupunkia. Hanke tarjosi kunnille lisäeväitä luontotyön edistämiseen, ja jokaiselle kunnalle laskettiin luontojalanjälki.
– Luontojalanjäljen laskennassa tarkastellaan kunnan maailmanlaajuisia luontovaikutuksia. Esimerkiksi ruokaa tuodaan Suomen ulkopuolelta, mikä aiheuttaa luontovaikutuksia myös tuotteen alkuperämaassa, toteaa Sitowisen ryhmäpäällikkö Emma Liljeström.
Luontotyö, kuten luonnon monimuotoisuuden suojelu, ovat nousemassa kunnissa ilmastotyön rinnalle. Tavoitteiden asetannassa ja käytetyissä termeissä on kuitenkin vaihtelua. Termeinä käytetään esimerkiksi luontojalanjälkeä, kokonaisheikentymättömyyttä ja luontopositiivisuutta.
Luontotavoitteet ovatkin hankalammin hahmotettavissa kuin esimerkiksi usein prosentteina esitettävät päästövähennystavoitteet.
Pienissä kunnissa on runsaasti suojeltavaa lähiluontoa
Yksi hankkeeseen osallistuneista kunnista oli Liminka, joka hyväksyi ensimmäisen ilmasto- ja ympäristöohjelmansa vuoden alussa. Ohjelmaa edistävän ILMO-hankkeen projektipäällikkö Emma Päkkilä kertoo, että ohjelmaan sisällytettiin alusta lähtien biodiversiteettitavoitteet. Luontojalanjäljen laskenta tulikin strategisesta näkökulmasta hyvään saumaan.
Meillä on Euroopan laajuisesti merkittävä Liminganlahden lintuvesi ja paljon muuta suojeltavaa lähiluontoa, kuten muissakin pienemmissä kunnissa. Lisäksi erityispiirteenämme on ympäristökasvatuksen merkitys: noin 40 prosenttia liminkalaisista on alaikäisiä. Onkin hienoa päästä kertomaan, että Limingassa laskettiin luontojalanjälki ihan ensimmäisten joukossa!
Luontotyössä uusia askelia
Riihimäen kaupungille hankkeeseen osallistuminen tuo tärkeää taustatietoa luontovaikutuksista. Tietoa voidaan hyödyntää ympäristöpolitiikan päivityksessä, joka alkaa vuonna 2025. Kaupungin ympäristöjohtaja Elina Mäenpään mukaan luontoarvot tulevat painottumaan nykyistä enemmän.
Tiivisti rakennetussa kaupungissamme 90 prosenttia kuntalaisista asuu muutaman kilometrin säteellä asemasta, joten kaikki vihreys on tärkeää ihmisten hyvinvoinnille.
Mäenpäästä globaaliin luontokatoon ei kiinnitetä vielä tarpeeksi huomiota, vaikka luonto on ihmisille elinehto. – Tarvitsemmekin luontoarvojen seurantaan toimivia indikaattoreita.
Tampere on ollut mukana kehittämässä nyt käytettyä kaupungeille soveltuvaa luontojalanjäljen laskentaa Jyväskylän yliopiston kanssa. Hankkeessa selvitettiin Tampereen kaupungin käyttötaloushankintojen luontojalanjälki tiettävästi ensimmäisenä maailmassa. Sitowisen hanke oli Tampereen kaupungille mahdollisuus syventää jo tehtyä luontojalanjälkilaskentaa.
– Nyt saimme huomioitua myös investointien ja asukkaiden luontojalanjäljen, mikä kiinnostaa erityisesti kaupunkilaisia, kertoo Tampereen kaupungin kehittämisasiantuntija Emmi Nieminen.
Verkostoituminen tuottaa arvokasta vertailutietoa
Hankkeeseen osallistuminen haluttiin tehdä mahdolliseksi kaikenkokoisille kunnille, ja siksi Sitowise vastasi hankkeen koordinoinnin lisäksi lähtötietojen kokoamisesta, luontojalanjäljen laskennasta ja raportoinnista. Lisäksi hankkeessa tuettiin kuntien omaa viestintää, esimerkiksi tiedotepohjilla. Limingassa toteutustapaa pidettiin pienelle kunnalle erinomaisena.
– Meillä ei ole erillisiä ilmasto- ja ympäristötyöntekijöitä, joten kokouksiin oli tärkeää pystyä osallistumaan oman työn ohessa ilman kotitehtäviä, Päkkilä sanoo.
Hankkeeseen kuului kolme kokoontumista, joissa verkostoiduttiin ja kuultiin asiantuntijoita Jyväskylän yliopistosta, Sitralta, S-ryhmästä ja Sitowiseltä. – Kiinnostavinta antia olivat informatiiviset ja valaisevat asiantuntijapuheenvuorot, Mäenpää sanoo. Oppimisen kannalta laaja kuntajoukkokin oli tärkeä. – Laskenta tuottaa meille myös mielenkiintoista vertailutietoa.
Miten luontojalanjälkilaskentaa pitäisi kehittää?
Kuntien ja kaupunkien erityispiirteet on tärkeää huomioida luontojalanjälkilaskennassa. Päkkilän mielestä pieniä kuntia olisi hyvä tarkastella omanlaisenaan toimintaympäristönä.
Resurssimme ovat pienemmät, mutta meillä on enemmän biodiversiteettipotentiaalia kuin monissa suurissa kaupungeissa.
Nieminen toivoo, että kaikki luontohaitat olisi jossain vaiheessa mahdollista ottaa huomioon yhdellä työkalulla. Silloin globaali vastuu luontokadon pysäyttämisestä ja monimuotoisen lähiluonnon suojelu kulkisivat käsi kädessä. Sitä ennen tarvitaan kuitenkin vielä lisää tietoa paikallisista luontovaikutuksista ja niiden mittaamisesta.
– Pitkällä aikavälillä haluaisimme yhdistää globaalit luontovaikutukset yhteismitallisesti esimerkiksi maankäytön luontovaikutuksiin, ensivaiheessa mahdollisesti habitaattihehtaarien kautta. Lyhyellä aikavälillä haluamme asettaa luontotavoitteita ja seurata niitä osana toistaiseksi lähiluontoon keskittyvää luonnon monimuotoisuusohjelmaamme (LUMO).
Hankkeeseen osallistuivat myös Espoon, Helsingin, Kangasalan, Kauniaisten, Lohjan, Porin, Seinäjoen, Turun, Vantaan ja Ylöjärven kaupungit.
