Suomen metsäkeskuksen Metsään.fi-sivusto palvelee vuosittain yli 60 000 metsänomistajaa ja metsäalan palveluntuottajaa.
Sivusto uudistettiin kahden vuoden projektissa, joka oli osa Metsäkeskuksen laajempaa digitiekarttaa. – Onnistuimme päivittämään neljässä vuodessa ajallaan 12 järjestelmää, kertoo Metsäkeskuksen kehitysjohtaja Tapani Hämäläinen tyytyväisenä.
Metsään.fi-palvelun uudistustarpeen taustalla oli teknologian kehittymisen lisäksi Metka-tukien muuttunut hakuprosessi. Tukien hakemisen piti onnistua maaliskuun alussa 2024 myös sähköisesti. – Se antoi ohjelmistohankkeelle ehdottoman takarajan ja teki ajankohdasta luontevan koko palvelun uudistamiselle, kertoo Metsäkeskuksen projektipäällikkö Hanna Parviainen.
Metsään.fi-asiointisivuston toteutti Sitowisen ja nykyisin samaan yhtiöön kuuluvan Bitcompin ryhmittymä. Yhteistyötä Metsäkeskuksen kanssa tehtiin jo Lähde-projektissa, ja Metsäkeskukselle tuotetaan jatkuvasti metsänhakkuisiin liittyviä karttoja ja satelliittiseurantadataa.
Suunnittelimme ihan ensimmäiseksi mobiilin käyttöliittymän, joka oli projektin haastavin ja samalla palkitsevin osuus.
Elice Pynninen, Sitowise
Verkkopalvelun saavutettavuus parani selvästi
Metsään.fi toimii Metsäkeskuksen laajan palveluvalikoiman näyteikkunana. Siksi palvelusta haluttiin luoda helppokäyttöinen, saavutettava ja laiteriippumaton. Metsänomistajien pitää pystyä käyttämään palvelua kännykällään vaikkapa omalla metsäpalstalla.
– Suunnittelimmekin ihan ensimmäiseksi mobiilin käyttöliittymän, joka oli projektin haastavin ja samalla palkitsevin osuus, kertoo Sitowisen palvelumuotoilutiimin Senior Digital Consultant Elice Pynninen. Tarkkaan mietittiin esimerkiksi tietojen yksinkertaistaminen, ryhmittely ja visualisointi.
Kiireisimmässä vaiheessa palvelumuotoilutiimissä työskenteli kolme henkeä. Se varmisti, että koko ketju konseptoinnista pikselintarkkaan käyttöliittymäsuunnitelmaan sujui tehokkaasti. Pynnisestä onnistumisen takasi myös läheinen yhteistyö asiakkaan kanssa. – Saimme todella hienoa ohjausta.
Jo prosessin aikana palvelusta haettiin käyttäjäpalautetta asiakaspaneelilta, ja lopuksi sivustolle tehtiin kolmannen osapuolen saavutettavuusauditointi tavoitetasolla AA (A–AAA). Pynnisestä se kertoo, että palvelu ottaa hyvin huomioon erilaisia käyttäjäryhmiä ja käyttötilanteita. – Onnistuimme tuomaan esille käyttäjiä eniten kiinnostavat faktat, kuten omalle metsälle suositellut toimenpide-ehdotukset ja tärkeät luontotiedot.
Digipalvelun laadukas tekninen toteutus
Kun liiketoiminnan tavoitteet ja käyttäjätarpeet oli käännetty käyttäjäystävälliseksi käyttöliittymän prototyypiksi, Sitowisen kehitystiimi otti hommasta kopin. Sovelluskehittäjien tehtävänä oli nivoa palvelu osaksi Metsäkeskuksen muita digiprojekteja ja järjestelmiä ohjelmistointegraatioilla.
– Hakemusten käsittelyyn liittyi vain vähän omaa masterdataa, mutta haasteena oli tiedon liikuttelu monien eri järjestelmien välillä, kertoo Sitowisen tekninen arkkitehti Mikko Kolehmainen. Lisäksi palvelun toinen osa-alue, metsävaratiedon katselu, sisälsi valtavan määrän monimuotoista tietoa.
Metsään.fi julkaistiin globaalissa pilvipalvelussa eli julkipilvessä. Kolehmaisen mukaan se helpottaa palvelun ylläpitoa. Jos tarvetta on esimerkiksi kapasiteetin nostamiselle, konesalista ei tarvitse tilata uusia palvelimia, mikä voisi kestää viikkoja. – Nyt kapasiteetin muutokset on parhaimmillaan automatisoitu.
Hämäläisen mukaan palvelun käyttöönotto sujui ongelmitta, ja projektille asetetut tavoitteet ovat muutenkin toteutuneet hienosti. – Tekninen toteutus ja koodausjälki ovat laadukkaita, ja korjattavaa on ollut vain vähän. Myös tietoturva-auditoinnissa löydökset olivat todella pieniä.
SAFe-työskentely antoi tekemiselle yhteisen rytmin
Metsäkeskuksen toiveesta projektissa käytettiin SAFe-työskentelymallia (Scaled Agile Framework). Se antoi eri järjestelmäprojektien sovelluskehittäjille yhteisen viitekehyksen. – SAFen vahvuus tuli esiin erityisesti eri projektien koordinoinnissa ja riippuvuuksien hallinnassa, Hämäläinen sanoo.
Vaikka Sitowisen sovelluskehitystiimi on tottunut ketterään Scrum-työskentelyyn, SAFe vaati uudenlaista rytmiä. – Matkan varrella opimme arvioimaan työmääriä yhä tarkemmin, ja lisäsimme myös sovelluskehittäjen määrää kolmesta kahdeksaan, kertoo Sitowisen projektipäällikkö Hanna Visuri.
Hänestä asiakkaan aktiivinen osallistuminen projektiin oli suureksi avuksi. Metsäkeskuksen projektiryhmän laaja substanssiosaaminen ja ymmärrys asiakastarpeista näkyivät tarkoissa määrittelyissä, ja yhteistyötä tehtiin päivittäin. – Aikaa ei kulunut ihmettelyyn tai odotteluun, vaan pystyimme varmistamaan yhdessä koko ajan, että teemme oikeita asioita.
Parviainen on tyytyväinen siihen, miten tekemistä kehitettiin yhdessä. – Kaikki ideamme otettiin todella hyvin vastaan, ja eteenpäin päästiin itse asiassa paljon nopeammin kuin olimme ajatelleet.
Hämäläisen mukaan Metsäkeskuksen henkeen kuuluu tehdä kehitystyötä nimenomaan yhdessä.
Yhteistyömme oli Sitowisenkin kanssa todella toimivaa ja ratkaisuhakuista. Kun tavoitteisiin sitoudutaan yhdessä, asiat myös ratkeavat ja onnistuvat.
Tapani Hämäläinen, Metsäkeskus
Metsään.fi-palvelu saatiin tuotantoon aikataulussa, ja käyttäjiltä saatu palaute on ollut lähes pelkästään myönteistä. Parviaisella on hyvää kerrottavaa myös tukihakemusten käsittelystä. – Kun Metka-tukien haku avautui uudessa palvelussa 1. maaliskuuta, saimme ensimmäiset hakemukset jo puolessa tunnissa. Palvelun käytön täytyy siis olla aika helppoa!
