Helsingin kaupungille laaditun paikkatietopohjaisen lumilogistiikkaselvityksen avulla kunnossapitäjä pystyy viestimään maankäytön suunnittelijoille tarpeet lumen vastaanotolle alueittain.
Helsinki kasvaa ja kehittyy, jolloin kaupunkitilan käytölle on yhä useampia käyttötarpeita. Vaatimukset kaupunkitilan laadusta kasvavat ja myös lumen käsittelyn tarve kasvaa. Samassa nykyinen lumen vastaanottoalueiden verkosto pienenee ja muodostuu yhä enemmän alueita, joille ei pystytä osoittamaan riittävää alueellisen lumen käsittelyn kapasiteettia edes lyhytaikaisesti; vastaanottoverkoston harventuessa myös lumen kuljetusmatkat pidentyvät.
- Kaupunki on ihmisen muodostama alati kehittyvä ekosysteemi, jonka olennainen osa on vuodenajat. Maankäytön suunnittelu luo puitteet tämän ekosysteemin toimivuudelle, jonka takia vuodenaikojen luomasta erityistarpeista on annettava maankäytön suunnittelulle riittävän monipuolista tietoa. Tähän asti maankäytölle on kyllä kantautunut tietoa ongelmasta, mutta siitä mitä se on tarkoittanut maankäytöllisenä tarpeena ei ole ollut riittävän selkeää käsitystä. Tästä syystä teetätimme koko kaupungin kattavan selvityksen lumen käsittelyn maankäytöllisestä tarpeesta, Tero Koppinen Helsingin kaupungilta kertoo.
Talvi on helpompi huomioida maankäytön suunnittelussa nyt, kun pystymme antamaan tarvelähtöisesti tietoa.
Tero Koppinen, Helsingin kaupunki
Talvet muuttumassa vähälumisemmiksi
Ilmatieteen laitoksen laatimien skenaarioiden mukaan ilmastonmuutoksen myötä Helsingin talvet ovat hiljalleen muuttumassa vähälumisemmiksi. Vuosien välistä vaihtelua tulee kuitenkin jatkossakin olemaan, joten myös kylmät, lumiset talvet ovat tulevinakin vuosikymmeninä mahdollisia. Ääriolosuhteiden ennustetaan myös lisääntyvän, ja siten tarve varautua lumen käsittelyyn ei tule häviämään. Samaan aikaan maankäytön tiivistyessä lumitilaa jää kaupunkirakenteeseen entistä vähemmän, joten poiskuljetettavaa lunta syntyy samalla lumisyvyydellä enemmän.
- Lunta sataa tulevinakin vuosina, joten sen käsittelylle pitää olla keinoja ja kapasiteettia. Tilastoista ja toteumatiedoista saatiin hyvä käsitys siitä, kuinka paljon erilaisina talvina lunta on satanut ja toisaalta lumikuormia on vastaanotettu. Näiden pohjalta saatiin laskettua pienalueittain erilaisina talvina syntyvä kuljetettavien ja vastaanotettavien kuormien määrä. Laskentamallilla saatava kuormamäärä osuu koko kaupungin tarkkuudella hyvin lähelle toteutuneita määriä, joten sitä voitaneen pitää luotettavana lähtökohtana jatkosuunnittelulle, toteaa Sitowisen Iida-Maria Seppä.
Verkoston optimoinnilla kustannukset ja päästöt kuriin
Lumen kuljettamisesta ja käsittelystä syntyy sekä kustannuksia että päästöjä. Lumen käsittelyn verkoston optimoinnilla varmistetaan talvikunnossapidon palvelutaso ja minimoidaan käsittelyn haitat. Jotta tähän päästään, tarvitaan lisätietoa käsiteltävän lumen sijainnista sekä vaihtoehtoisista käsittelytavoista kapasiteetteineen. Helsingin kaupungille laaditussa paikkatietopohjaisessa lumilogistiikkaselvityksessä on laskettu syntyviä lumikuormamääriä pienalueittain, jonka jälkeen erilaisia vastaanottoverkostovaihtoehtoja voidaan vertailla.
-Talvi on helpompi huomioida maankäytön suunnittelussa nyt, kun pystymme antamaan tarvelähtöisesti tietoa. Tämän hetken tarve saatetaan kuntoon Helsingissä hankkeena, normaalien maankäytöllisten hankekäytäntöjen mukaisesti. Tulevaisuudessa, tilannetta on kuitenkin tarkasteltava uudelleen, joko hankkeen myöhemmissä vaiheissa tai laajemmin kaupunkiekosysteemimme talviaikaisen toimivuuden näkökulmasta. Kummassakin tapauksessa nyt tehty työ toimii lähtötietona, Koppinen sanoo.
Analyyseillä voidaan optimoida kaupungin lumilogistiikka kokonaisuutena.
Iida-Maria Seppä, Sitowise
Paikkatietoanalyyseissä pienalueiden lumikuormat allokoidaan vastaanottopaikoille niiden kapasiteetit huomioiden niin, että kuljetusmatkojen summa on mahdollisimman pieni. Vertailtavat vastaanottoverkostot on muodostettu erilaiset käsittelymenetelmät huomioiden. Verkostojen vertailussa tarkastellaan tunnuslukuina ja arviointikriteereinä muun muassa kuljetusmatkojen pituutta, kuljetuskustannuksia, hiilidioksidipäästöjä sekä verkoston saavutettavuutta.
-Kattavat paikkatietoaineistot mahdollistavat tehokkaat verkostoanalyysit, joilla saadaan dataa suunnittelun ja päätöksenteon tueksi. Analyyseillä voidaan optimoida kaupungin lumilogistiikka kokonaisuutena, jolloin myös esimerkiksi vastaanottoverkoston muutosten aiheuttamat ketjureaktiot saadaan näkyviksi, Seppä kertoo.
Selvityksen avulla kunnossapitäjä viestii maankäytön suunnittelijoille tarpeet lumen vastaanotolle alueittain, jotta kaupunki olisi toimiva ja viihtyisä myös talvisin - hiilineutraaliustavoitteita unohtamatta.
