Arkkitehti Yrjö Lindegrenin suunnittelema Käärmetalo valmistui Helsingin Käpylään olympialaisten alla vuonna 1951. Käärmetalo oli ensimmäisiä valtion lainoittamia Arava-kerrostaloja maassamme. Talossa oli toimivan kokoisia koteja niin yksin asuville kuin perheillekin.
Käärmetalo muodostuu kahdesta rakennuksesta ja sen kokonaispituus on 287 metriä. Tila muodostuu vaihtelevista suojatuista pihoista ja viuhkamaisista lamelleista. Mäkelänkadun suuntaisesti mutkittelevissa kerrostaloissa on yhteensä 189 kaupungin vuokra-asuntoa: yhden huoneen ja keittiön asunnot ovat kooltaan 30 m2 ja kolmen huoneen ja keittiön asunnot 66 m2.
Käärmetalo on näyttävä. Se on Käpylässä tärkeä maamerkki ja sillä on huomattava rakennushistoriallinen ja -taiteellinen arvo. Helsingin kaupunki suojeli rakennuksen asemakaavassa vuonna 2014.
Kunnioittaen korjattu, ansaitusti palkittu
Käärmetalon peruskorjaus toteutettiin rakennussuojelun edellyttämällä tavalla ja rakennuksen historiaa kunnioittaen. Ei siis kumma, että kohde sai lokakuussa 2019 Suomen Arkkitehtiliitto SAFA:n myöntämän Arkkitehtuurin Finlandian ja syyskuussa 2021 kansainvälisen Docomomo Rehabilitation -palkinnon. Lisäksi kohde oli ehdolla Mies van der Rohe -palkinnon saajaksi alkuvuodesta 2021.
Arkkitehtuurin Finlandia -palkinnon vuonna 2019 valinnut kuvataiteilija ja kirjailija Hannu Väisänen kuvailee taloa suomalaisen arkkitehtuurin hohtavaksi helmeksi. Peruskorjauksen suunnittelusta on vastannut Kati Salonen ja Mona Schalin Arkkitehdit Oy.
Vain runko vanhaa
Peruskorjaus oli sananmukaisesti siis perusteellinen. Peruskorjauksessa läpi käytiin aivan kaikki: julkisivu- ja vesikattorakenteet, kylpyhuoneet kantavia laattoja myöten, keittiöt, sisäpinnat, parvekkeet, ovet, ikkunat, yhteistilat ja tietenkin rakennuksen lvi-järjestelmät sekä sähköistys.
Kohde oli rakennesuunnittelun kannalta monellakin tapaa erityisen mielenkiintoinen ja siten haastava. Rakennus oli suojeltu paitsi julkisivultaan, myös sisätiloiltaan.
Alkuperäiset rakenteet pyrittiin säilyttämään ja korjaamaan. Rakenteita myös uusittiin paikoin alkuperäisen kaltaisena, kohteessa rakennesuunnittelun projekti-insinöörinä toiminut ja edelleen toisen osan peruskorjauksessa toimiva Sitowisen Antti Saarinen kertoo. Myös alkuperäiset puiset ikkunat ja ovet sekä keittiöiden kalusteet kunnostettiin pääosin uusimisen sijasta.
Käärmetaloa jouduttiin purkamaan todella laajasti. Käytännössä pystyyn jäi vain runko.
Antti Saarinen, Sitowise
Tilan puute aiheutti suunnittelijoille päänvaivaa, sillä Käärmetaloa alun perin suunniteltaessa ei ollut varauduttu nykyaikaisen talotekniikan tilavaatimuksiin.
Rakennuksessa on betonitiilirunko, mikä ei sinänsä ole mitenkään kummallinen ratkaisu. – Se on tyypillinen pula-ajan rakennus. On käytetty saatavilla olevia materiaaleja. Niinpä väliseinissä saattoi olla kolmeakin erityyppistä tiiltä, Antti paljastaa.
Muutenkin Käärmetalossa oli monenlaisia nykyajan rakenneratkaisuista poikkeavia ratkaisuja, jotka suojellussa rakennuksessa silti piti saada rakennefysikaalisesti toimimaan oikein.
Innovatiivisia ratkaisuja
Rakennusfysikaallinen toimivuus edellytti kohteen huolellista tutkimista ja innovatiivista suunnittelua, jota edelleen tarkennettiin työmaavaiheessa.
Käärmetalon julkisivurakenteessa rappauksen alla oli punatiilimuuraus ja sen alla kevytbetoniharkko, välissä pitkillä sivuilla tuuletusväli, päädyissä korkkieriste. – Rakenne edellytti kosteusteknisesti oikein toimiakseen sisäpuolista tiivistämistä ja kosteussulkua. Se toteutettiin Ardexin -vedeneristystuotteilla.
Lämmöneristystä suojeltuun julkisivuun ei voitu lisätä eikä sitä sisäpuolelle edes olisi mahtunut. Vesikattorakenteet uusittiin kauttaaltaan ja yläpohjaan mineraalivillaa asennettiin 350 mm.
Haastavan kohteen rakennesuunnittelussa on työskennellyt projektin aikana kymmenisen sitowiseläistä. Vastaavana rakennesuunnittelijana toimi Timo Raiski.
Rakennesuunnittelijoiden työ Käärmetalon peruskorjauksen kakkosvaiheen parissa jatkuu edelleen. Antti sanoo, että vaiheistus on antanut työlle omat mausteensa. – Kun hankkeissa on yleensä malliasunto, tässä meillä on ollut kokonainen mallitalo. Ensimmäisestä talosta on voitu kopioida hyväksi osoittautuneet ratkaisut suoraan toiseen vaiheeseen. Huonoiksi osoittautuneille on sitten etsitty korvaavia keinoja.
Yllätyksiä tulee rakennesuunnittelijoille silti eteen toisessa vaiheessakin. Antti kävi työmaalla viimeksi viime viikolla, kun talon kellaritiloista purkuvaiheessa paljastuneesta kalliosta löytyi halkeamia. – Oli mietittävä, miten seinää tuetaan, että se kestää.
Toimii, mutta ei näy
Sähkösuunnittelija Tommi Eckert sanoo, että parhaiten suunniteltu sähköistys taitaa varsinkin Käärmetalon kaltaisessa ikonisessa kohteessa olla sellainen, johon kukaan ei kiinnitä mitään huomiota. Kaikki toimii, mutta huomaamatta.
Käärmetalon peruskorjauksen sähkö- ja telesuunnittelusta on vastannut Yhtyneet Insinöörit Oy, joka on keväästä 2019 alkaen ollut osa Sitowiseä. Käärmetalon peruskorjauksen ensimmäisen osan sähkösuunnittelu käynnistyi vuonna 2014 ja yhteensä siihen on osallistunut projektin eri vaiheissa kuutisen suunnittelijaa.
Aivan 1950-luvulta peräisin olevaa sähköistystä Käärmetalossa ei sentään ryhdytty uudistamaan 2020-luvun tarpeisiin.
Tommi Eckert kertoo, että sähköistys ja sähkökeskukset oli uusittu kiinteistön pintaremontin aikoihin 1980-luvun puolivälissä. Vielä senkin jälkeen sähköistykseen oli tehty pieniä lisäyksiä ja muutoksia.
– Mitenkään ajantasaiseksi sähköjärjestelmää ei silti voinut parhaalla tahdollakaan kutsua. 80-luvun asennukset alkoivat olla teknisen käyttöikänsä päässä, joten peruskorjauksen yhteydessä uusittiin kaikki sähkö- ja telejärjestelmät, Tommi kuvailee.
Kun sähköistystä 1980-luvulla uusittiin, se tehtiin käytännöllisyysnäkökohtien sanelemalla tavalla. Pintavetoja ei suinkaan pelätty. Alkuperäisessä Käärmetalossa sähköasennukset olivat kuitenkin piilossa ja peruskorjauksessa pyrittiin samaan.
–Etsimme arkkitehdin kanssa keinoja asennusten ja kaapelointien piilottamiseen. Ahtaiden tilojen osalta se oli haasteellista ja suojelunäkökohdat oli otettava huomioon. Arkkitehti esimerkiksi suunnitteli asuntoihin puiset jalkalistat, joissa sähkökaapeleille oli jätetty tilat. Myös valaisinvalintoihin kiinnitettiin arkkitehdin kanssa erityistä huomiota.
Teknisesti talo siis tuotiin sähköistyksen osalta tähän päivään, mutta rakennuksen historiaa kunnioittaen.
Tommi Eckert, Sitowise
Ideaalinen peruskorjaus
Peruskorjauksen pääsuunnittelija Mona Schalin kertoo, että Käärmetalon korjaustapa poikkesi monella tapaa tavanomaisista käytännöistä.
– Tilaaja, rakennuttajat, suunnittelija ja urakoitsijat toimivat erittäin hyvässä yhteistyössä. Työssä ei jouduttu tekemään kompromisseja, ja tilaaja halusi satsata laatuun. Suojelutavoitteista ei tarvinnut tinkiä.
Myös sitowiseläiset Antti Saarinen ja Tommi Eckert kiittävät projektiosapuolten välistä yhteistyötä erittäin haasteellisessa kohteessa.
