Porvoon kaupungin kaupunki-infran tilaamat selvitykset toimivat apuna Vanhan Porvoon katualueiden kunnostuksen suunnittelua ja jatkotoimenpiteitä varten.

Porvoon vanha kaupunki on monille tuttu vierailukohde. Vanhan Porvoon miljöötä ihastellessa harva tulee kiinnittäneeksi huomiota katukiveyksiin. Kaupungin mukulakiviset kadut ovat sekä alueen asukkaille että turisteille tuttu, mutta melko arkinen ympäristö. Katujen historia ulottuu kuitenkin kauas. 

- Rakennushistoriassa tutkitaan yleensä katutiloja. Kiveysten maailma pintojen tasolla on kuitenkin erityisen mielenkiintoinen ja tässä Porvoon tapauksessa pääsimme paikoin arvioimaan arkeologisten kaivausten pohjalta niinkin vanhoja kuin keskiaikaisia katupintoja, kertoo hankkeen projektipäällikkö, rakennushistorian tutkija Minna Halonen.

Porvoon Sillanmäki.
Kuva Ivelina Mechkarova.

Vanha Porvoo on yksi Suomen valtakunnallisesti merkittävistä rakennetuista kulttuuriympäristöistä (RKY). Siitä huolimatta, että kyseessä on yksi Suomen kansallismaisemista, on sen katupintoja tutkittu yllättävän vähän. Selvityksen perusteella aiemmat dokumentaatiot katualueiden historiasta olivat myös hyvin eri tasoisia. Luotettavimpia olivat arkeologiset kaivaukset, mutta kunnossapidon dokumentaatio oli vaihtelevaa. Piirustuksia, joiden avulla pintojen muutosten tutkiminen olisi mahdollista, ei juurikaan löytynyt.

- Selvityksessä otettiin huomioon nykyisen katupinnan lisäksi kadun alapuoliset kerrokset. Tiedot on koottu kuin palapeli. Tekemämme kuvaukset alueiden katupinnoista ovat parhaita arvioita, kun otettiin huomioon eri lähteet, kertoo Halonen selvityksen menetelmistä. 

Tietolähteenä käytettiin paljon myös vanhoja valokuvia ja ilmakuvia. Kansallisarkiston vanhat Porvoon kartat ja Porvoon museolta saadut valokuvat olivat tärkeässä roolissa. 

- Erityisenä haasteena oli sen tiedon löytäminen, milloin muutoksia milläkin alueella on tehty. Porvoon kaupunkisuunnittelussa oli 1900-luvun alkupuolella töissä insinööri nimeltä Georg Christiernin, joka valokuvasi työuransa aikana useita Porvoossa käynnissä olleita katuhankkeita. Monia tietoja olemme varmistaneet hänen valokuvakokoelmiensa kautta, kertoo selvityksen laatimisessa mukana ollut arkkitehti Ivelina Mechkarova.

Uusi työkalu apuna historiallisten katujen kunnostuksessa

Sitowiseltä tilattiin yhteensä neljä historiaselvitystä Porvoon kaduista, niistä kolme on valmiita ja yksi puistoalueineen on vielä tekeillä. Tavoitteena tilaajana toimineella Porvoon kaupungilla on ollut toisaalta saada tietoa katualueiden historiasta pintaa syvemmältä ja toisaalta kehittää työkalu, josta voidaan saada kunnostussuunnittelua varten paras lähtöaineisto.

Kansaa vanhan Porvoon kaduilla, kuvaaja Pietinen 1936, Museovirasto.
Kansaa vanhan Porvoon kaduilla, kuvaaja Pietinen 1936, Museovirasto. Kuvan käyttöoikeudet: CC BY 4.0 https://museovirasto.finna.fi/Record/museovirasto.2D78EC3DABCE1431A455435E12EFA6D1?sid=4886300985

Työn lopputuloksena on useita satoja sivuja historiaselvityksiä sekä visualisoitu työkalu, jossa katualueet on eritelty värikoodein ja jonka avulla voi vertailla eri aikakausien muutoksia katualueilla. Tieto on haettavissa taulukosta helposti, ja kertasilmäyksellä on mahdollista käydä läpi tietyn katualueen historiatiedot aina pintamateriaaleista ja kiviladonnasta tietoon siitä, minkälaisia kerroksia katupinnan alta paljastuu.

- Sitowisen selvitys ja siinä oleva työkalu tuo tarpeellista informaatiota sopivalla tarkkuustasolla katujen kunnostussuunnittelun tarpeisiin. Lisäksi selvitys ja työkalu ovat lähtötietoina kaupunkisuunnittelulle, kun he laativat kaavapäivityksiä sekä Vanhan Porvoon rakennuslupatyöryhmälle, kun he arvioivat katujen kunnostussuunnitelmia, sanoo tilaajan yhteyshenkilönä toiminut Porvoon kaupungin kaupunki-infran suunnittelupäällikkö Elina Leppänen.

Porvoon Sillanmäki.
Kuva samasta kohdasta Porvoon Sillanmäen alueella vuodelta 2024, kuvaaja Ivelina Mechkarova.

Päällysteiden merkitys on historiallisesti tärkeä osa katukuvaa. Niillä on esteettinen sekä ilmastollinen merkitys. Katujen pintamateriaali on nykyään suurelta osin myös esteettömyyskysymys. 

- Katujen kunnostaminen on jatkuvaa työtä, ja erityisesti liikenteen lisääntyminen sekä esteettömyyden vaatimus luo paineita muuttaa katupintoja. Tieto katujen aikakerroksista on tärkeää, kun mietitään, mitä säilytetään ja mitä ei, sanoo Leppänen.

Hyvällä yhteistyöllä toimiva lopputulos

Yleensä historiaselvityksissä on vakioitu toistuva käsittelytapa. Porvoon katualueiden historiaselvityksissä työskentelytapa poikkesi totutusta. Kiinnostavuutta projektiin lisäsi uuden raporttimallin kehittäminen. 

Projektin vetäjän Minna Halosen mukaan yhteistyö tilaajan kanssa sujui hienosti ja keskustelut Porvoon kaupungin kaavoituksen kanssa olivat hedelmällisiä. 

- Porvoon kaupungin kaupunkisuunnittelulta annettiin neuvoja tarkkuudesta sekä siitä, mitä asioita selvityksessä on syytä painottaa. Saimme tilaajalta hyvin tilaa kehittää työkalua. Teimme yhteistyötä muun muassa Porvoon museon kanssa kuva-arkistoissa ja mukana olivat museon amanuenssi sekä arkeologi. 

Näin laajamittaisen ja perusteellisen selvityksen tekeminen yhdistettynä kiinnostavaan kohdealueeseen on suunnittelijalle harvinaista herkkua. 

- On kiinnostavaa ajatella, että tietyllä kadunpätkällä samat kivet ovat olleet samalla paikalla ainakin 100 vuotta, ja jotkin päällysteet mahdollisesti jopa keskiajalta saakka. Niiden alle on toki tehty kunnallistekniikka eli kivet on joskus otettu pois ja laitettu takaisin eri ladonnalla kuin aiemmin, arkkitehti Ivelina Mechkarova sanoo.

Halonen tähdentää, että aikakausien kerroksisuus saa kuitenkin näkyä.

-  Kaupunginosan historian luovat mittakaavan lisäksi myös pinnat, tekstuurit ja pienet yksityiskohdat. Katualueiden päällysteillä voi mahdollisimman pitkälle säilyttää vanhan miljöön ja sen historiallisen jatkumon. Tärkeää on, että alueelle ominainen paikan ja ajan tuntu säilyy muutostoimenpiteidenkin jälkeen.

Porvoon Kirkkotori.

Rakennushistorian asiantuntemus

Laa­dim­me ra­ken­nus­his­to­rian sel­vi­tyk­siä eri käyt­tö­tar­koi­tuk­siin. Eten­kin kor­jaus- ja li­sä­ra­ken­ta­mi­sen yh­tey­des­sä on tär­keää tun­nis­taa ra­ken­nus­kan­nan ja ym­pä­ris­tön iden­ti­teet­ti ja mah­dol­li­nen suo­je­luar­vo.