Virtuaalitapahtumien hiilijalanjälkeä selvitettiin

Lahden ympäristöpääkaupunkivuoden avajaisseminaarista tehdyssä hiilijalanjäljen laskennassa vertailtiin, miten tapahtuman järjestäminen virtuaalisena tai vaihtoehtoisesti fyysisenä tapahtumana vaikuttaa hiilijalanjälkeen. Selvityksestä käy ilmi, että yhden ihmisen edestakainen lentomatka Etelä-Eurooppaan kuormittaa ympäristöä enemmän kuin tuhansien osallistujien virtuaalitapahtuma. 

Ympäristöpääkaupungin avajaisseminaariin oli kutsuttu 400 henkilöä, joista 320 Suomesta ja 80 Euroopasta. Fyysisen, Lahteen suunnitellun tapahtuman hiilijalanjäljen laskennassa käytiin läpi, miten tapahtuma oli tarkoitus alun perin toteuttaa. Laskelma sisälsi myös arvion osallistujien matkustamisen hiilijalanjäljestä tapahtumapaikalle Lahteen. Kun avajaisseminaari muuttui koronatilanteesta johtuen virtuaalitapahtumaksi, saatiin Google Analyticsia hyödyntäen tieto siitä, mistä päin ja millaisilta päätelaitteilta tapahtumaa oli seurattu.

Virtuaalitapahtuman hiilijalanjäljen laskennassa huomioitiin esimerkiksi käyttäjien päätelaitteiden virrankulutus, millä laitteella tapahtumaa on katsottu ja miten kauan, runkoverkon datansiirto siirretyn datan määrän mukaan sekä reitittimien ja modeemien liityntäverkon sähkönkulutus. Johtopäätöksenä oli, että yhden ihmisen edestakainen lentomatka Etelä-Euroopasta Suomeen on suurempi kuorma ympäristölle kuin virtuaalitapahtuma, johon osallistuisi jopa tuhansia ihmisiä.

– On hyvä huomioida, että laskennan tulos vastaa tietynlaisen tapahtuman toteutusta, yleisöä ja otantaa sekä tiettyä kuvan laatua. Virtuaalitapahtuman hiilijalanjälkeen vaikuttaa varsin moni asia kuten striimin pituus, kuvan laatu ja maa, josta lähetystä katsotaan, sillä sähköntuotannon päästöt vaihtelevat paljon riippuen maasta, kuvailee laskennasta vastannut suunnittelija Matias Tuominen Sitowiseltä.

Liikkuminen, sähkö ja ruoka suurimmat kuormittajat perinteisissä tapahtumissa

Koronapandemia on pääosin siirtänyt tapahtumat verkkoon. Kun rajoituksia aletaan purkaa ja kesä lähestyy, tapahtuma-alalla koittaa taas vilske.

– Fyysisten tapahtumien hiilijalanjälki muodostuu pääosin kolmesta tekijästä: liikkumisesta ja logistiikasta, sähkönkulutuksesta ja tarjottavasta ruoasta. Riippuen tapahtumasta, myös majoituspalveluilla voi olla iso rooli päästöissä. Suuressa osassa tapahtumia yli puolet päästöistä syntyy ihmisten liikkumisesta tapahtumapaikalle. Tähän on järjestäjällä toki rajallinen mahdollisuus vaikuttaa, mutta tapahtumajärjestäjät voisivat esimerkiksi panostaa ilmastoviisaiden liikkumistapojen houkuttelevuuteen ja pyrkiä turvaamaan, että tapahtuma on saavutettavissa joukkoliikenteen keinoin, Tuominen jatkaa.

Myös suosimalla uusiutuvaa sähköä sekä lähi- ja kasvisruokaa tarjoiluissa voidaan tapahtuman hiilijalanjälkeä pienentää huomattavasti.

Ympäristöpääkaupungin tapahtumatuotannossa vastuullisuus keskiössä

Lahdessa tapahtumien ympäristövaikutuksiin on tartuttu esimerkiksi ympäristöpääkaupunkivuoden tapahtumatarjonnassa.

– Ympäristöpääkaupunkisäätiön järjestämässä projektirahoituskierroksessa etsittiin vastuullisesti toteutettavia tapahtumia, jotka tukevat ympäristöpääkaupunkivuoden teemoja. Rahoitusta myönnettiin yhteensä 200 912 euroa yhteenä 31 erilaiselle tapahtumalle, kertoo Lahden ympäristöpääkaupunkivuoden ohjelmajohtaja Saara Vauramo.

Ympäristöpääkaupunki on myös laatinut tapahtumille ympäristöoppaan ja järjestää kaikille avoimen vastuullisen tapahtumatuottamisen koulutuksen 19.5.2021. Koulutuksella ja tapahtumarahoituksella halutaan luoda vastuullisen tapahtumatuottamisen kulttuuria Päijät-Hämeeseen.

Kaikki rahoitusta saaneet tapahtumat ovat sitoutuneet huomioimaan tapahtuman järjestämisessä tiettyjä vähimmäisvaatimuksia. Vaatimuksissa on mainittu esimerkiksi tapahtumapaikan saavutettavuus julkisilla kulkuvälineillä sekä jätteen lajittelu ja kierrätys.

– Hiilijalanjäljen laskenta on jo hyvin jalkautumassa tapahtuma-alalle ja esimerkiksi monet isot festivaalit laskevat oman hiilijalanjälkensä. Myös osa kuluttajista pitää tärkeänä, että ympäristönäkökulmat on huomioitu tapahtuman järjestämisessä, Matias Tuominen Sitowiseltä kertoo.

Alalla puhutaan myös hiilijalanjäljen kompensoimisesta. Kompensaatio tarkoittaa syntyneen ympäristöhaitan kumoamista esimerkiksi istuttamalla puita tai ennallistamalla soita. – Kompensaatiota pitäisi ajatella aina viimeisenä tehokeinona. Ensin on tärkeätä yrittää tehdä kaikki muut mahdolliset toimenpiteet, joilla hiilijalanjälkeä voidaan pienentää, ja vasta sen jälkeen kompensoida. Kompensaatiota ei pidä ajatella anekauppana, jolla iso hiilijalanjälki hyvitetään, Tuominen toteaa.

Jutun pääkuva: Suvi Saastamoinen

Seuraavassa esitetään tunnuslukuja tapahtumien hiilijalanjäljen laskennasta. Fyysisen tapahtuman eli live-tapahtuman laskenta perustuu ajatukseen 400 hlön kutsuvierastapahtumasta, jossa osallistujista 80 henkilöä Euroopasta, Brysselistä ja Lissabonista, 20 henkilöä pk-seudulta ja 300 Päijät-Hämeestä. Tapahtuman siirtäminen verkkoon johti siihen, että virtuaalitapahtumaa katsoi 5 241 henkilöä useasta eri Euroopan valtiosta. Virtuaalitapahtuman luvut on laskettu 5241 henkilön mukaan oletuksella, että jokainen katsoja on katsonut lähetyksen alusta loppuun. Datan siirron päästöihin sisältyy datan siirron sekä kuluttajalaitteiden sähkönkulutuksen päästöt.