Älyliikenne ja älykkäät liikennejärjestelmät luovat ilmastoviisaampaa ja kustannustehokasta liikkumista nyt ja tulevaisuudessa. Älykkäät ratkaisut on otettava huomioon infran ja digipalveluiden suunnittelussa mahdollisimman varhaisessa vaiheessa.
Älyliikenne on laaja käsite, joten sille on hankala antaa tiettyä määritelmää. Ehkä tärkein älyliikenteen ominaisuus on, että käyttäjälähtöisyyden ja älyliikenteen tuomien laajempien hyötyjen on oltava aina keskiössä. Älyliikenne ei ole oma erillinen kokonaisuutensa, vaan sen tulisi olla osa kaikkea liikenne- ja kaupunkisuunnittelua.
Älyliikenne tai automaatio eivät ole itseisarvoja. Teknologia auttaa meitä ihmisiä edistämään laajempia tavoitteita kuten ilmastoystävällisempää, käyttäjälähtöistä, turvallista ja saavutettavaa liikennettä. Tässä piilee myös älyliikenteen ja automaation luoma lisäarvo.
Onko älyliikenne vain robottibusseja?
Monille suomalaisille älyliikenteestä tulee mieleen robottibussit ja muut itseohjautuvat ajoneuvot. Robottibussikokeiluja onkin jo Suomessa tehty ainakin Helsingissä ja Tampereen Hervannassa. Älyliikenne on kuitenkin paljon muutakin, ja ala elää tällä hetkellä erilaisten innovatiivisten pilotointien ja tutkimushankkeiden kulta-aikaa.
Älyliikenne voi kaikessa yksinkertaisuudessaan olla uusia ja tehokkaampia tapoja täyttää ihmisten arjen ja vapaa-ajan liikkumistarpeet, tai joissain tapauksissa vähentää liikkumisen tarvetta ylipäänsä. Esimerkiksi sujuvat matkaketjut ja älykkäästi ohjatut liikennejärjestelmät lyhentävät matka-aikaa ja tekevät liikkumisesta kaikille helpompaa ja turvallisempaa. Täten älyliikenne myös vähentää liikkumisen kustannuksia ja päästöjä.
Pysäköinti on myös keskeinen älyliikenteen soveltamisalue. Esimerkiksi Oulun kaupungille toteutettu pysäköintiohjelma 2040 nostaa esiin pysäköintijärjestelmän hallintaan ja pysäköinnin palvelullistamiseen tähtääviä toimenpiteitä, joiden avulla esimerkiksi pysäköintilaitosten tuottamaa tietoa voitaisiin hyödyntää tarkemmin reittiopastuksessa sekä matkaketjujen toteuttamisessa.
Älyliikenteen ja automaation suhteen on kuitenkin hyvä pitää mielessä, että ne voivat mahdollistaa aivan uudenlaisia käyttökohteita, joita ei vielä osata välttämättä edes kuvitella. Tästä syystä on tärkeää pitää yllä mahdollistavaa ja avointa innovaatioympäristöä ennemmin kuin rajata käyttötapaukset ennakkoon. Käyttötapausten taustalla vaikuttavat niin sääntely kuin fyysinen ja digitaalinen infrastruktuuri sekä automaation vaatimat tietotarpeet.
Datan laatu ratkaisee – huomio tiedontuotannon prosesseihin!
Älyliikenne ei synny itsestään, vaan sen edistäminen vaatii aktiivisia toimia rakennetun ympäristön kuten esimerkiksi liikenteenohjauslaitteiden, liikennevalojen ja pysäköinnin sekä digitaalisen tietopohjan suunnittelussa.
Älykkäiden liikennejärjestelmien sekä automaation ratkaisut rakentuvat datan ja digitalisaation varaan. Vielä on kuitenkin matkaa mentävänä. Yksi älyliikenteen kehittämisen esteistä, tai vähintäänkin hidasteista, liittyy tiedontuotantoon. Liikenteen datan kerääminen ja huomioiminen suunnittelussa ei toki ole uutta, mutta älyliikenne tuo datan laadulle aivan uusia vaatimuksia. Nykyisellään ei vielä tuoteta tarpeeksi kattavasti tietoa, joka täyttäisi älyliikenteen korkeat vaatimukset esimerkiksi paikannustarkkuuden suhteen.
Älyliikennettä edistävää ja mahdollistavaa digitaalista tietoa ei välttämättä tarvitse tuottaa erillään muusta tiedontuotannosta, mutta sen erityisvaatimukset tulee huomioida tiedontuotannon prosesseissa.
Esimerkiksi liikennesääntöjen ja -rajoitusten digitalisointi on oma polkunsa, jossa tarvitaan kehitystyötä, jotta ajoneuvot ja laitteet voivat toimia sääntöjen mukaisesti. Liikenteenohjauslaitteiden suhteen on puolestaan huomioitava muun muassa varaukset riittäville tietoliikenneyhteyksille sekä uusien laitteiden toiminnallisuusvaatimukset, jotka ovat erilaiset älyliikenteessä tiedon tuottamisen ja kommunikoinnin suhteen.
Tarvitaan siis ylipäätään laajemmin ja laadukkaampaa dataa liikennejärjestelmän staattisista ja dynaamisista tietolähteistä.
Liikenteen automaation tarvitseman tietopohjan rakentaminen tuo myös paljon uusia rooleja tiedontuotantoon, jonka johdosta esimerkiksi julkisen ja yksityisen sektorin vastuut sekä roolit on määriteltävä uudestaan.
Miten älyliikenteeseen voidaan varautua kaupunki- ja liikennesuunnittelussa?
Liikenneinfrastruktuurissa on kiinni suuri pääoma ja se suunnitellaan kestämään vuosikymmeniä. Siksi älyliikenteen ratkaisujen huomioiminen täytyy aloittaa jo nyt. Tarvitaan pitkän tähtäimen suunnitelmia nykyinfrastruktuurin mukauttamiseksi ja muokkaamiseksi tulevaisuuden liikenteeseen ja liikkumistarpeisiin.
Muutos ei tapahdu hetkessä, mutta ennakoivan suunnittelun avulla voidaan jo nyt valmistautua tulevaan ja mahdollistaa älyliikenteen ratkaisuiden kehittäminen sekä pohjustaa tietä automaattiliikenteelle.
Kunnilla on mahdollisuus olla aktiivisten toimien kautta älyliikenteen edelläkävijä, ja me Sitowisessä näytämme suuntaa rakennetun ympäristön ja liikkumisen digikehitykselle. Teemme osamme datan laadunvarmistuksen, hallinnan sekä sitä hyödyntävien käyttötapausten suhteen, jotta tulevaisuuden arkea helpottavat älykkäät ja automaattiset liikenneratkaisut ovat mahdollisia.
