Digitalisaatio, tiedolla johtaminen ja kestävä kehitys toteutetaan lopulta luotettavalla ja saavutettavalla datalla. Data-alustat ja dataekosysteemit mahdollistavat eri toimijoiden, kuten kaupunkien, yritysten ja kansalaisten, välisen tiedonvaihdon ja yhteistyön kehittämisen. Ne edistävät innovaatioiden syntymistä, tukevat palvelukehitystä ja kaupunkien toiminnan tehostamista. Myös uusia palveluita mahdollistavat uudet teknologiat kuten metaversumi ja generatiivinen tekoäly tarvitsevat luotettavaa dataa ja datan vaihdannan infrastruktuuria.
Alusta vai ekosysteemi?
Data-alustat tarjoavat toiminnan teknisen pohjan, jonka päälle rakentuvat sovellukset ja niiden avulla toteutettavat palvelut. Erilaiset data-alustat mahdollistavat suurten tietomäärien keräämisen, yhdenmukaistamisen, analysoinnin ja jakamisen turvallisesti ja tehokkaasti.
Dataekosysteemit taas ovat verkostoja, jotka koostuvat eri dataa tuottavista ja hyödyntävistä toimijoista.
Älykaupungeissa data-alusta- ja ekosysteemitoiminta tukee esimerkiksi liikenteen sujuvoittamista, energiankulutuksen optimointia ja kaupungin tilannekuvan muodostamista ja seurantaa esimerkiksi erilaisissa turvallisuusratkaisuissa. Nämä toiminnan tehostamiseen tähtäävät tavoitteet ovat kuitenkin vain jäävuoren huippu siitä, mitä kaikkea kaupunkien olisi mahdollista saavuttaa dataekosysteemien avulla. Dataekosysteemit tarjoavat mahdollisuuden uusien älykkäiden palveluiden kehittämisen – oli tavoitteena sitten asukkaiden elämänlaadun tai kaupungin oman toiminnan kohentaminen. Kaupunkien hiilineutraaliustavoitteet sekä esimerkiksi energiakriisin myötä nousseet tarpeet älykkäämmälle energian kulutuksen ja tuotannon optimoinnille edellyttävät palveluita, jotka hyödyntävät laadukkaampaa ja entistä laajemmin jaettua dataa.
Tutkimusyhteistyö
Sitowise on mukana Business Finlandin Vähähiilinen rakennettu ympäristö -rahoituksella rahoitetussa DataMust-projektissa, jossa on tutkittu mm. suurten datamäärien hyödyntämistä rakennetussa ympäristössä, miten datan avulla voidaan vaikuttaa esimerkiksi rakennusten energiatehokkuuteen ja millainen datan jakamisen ekosysteemin pitäisi olla. Nokian Veturi-ohjelmaan kuuluvassa hankkeessa on kehitetty ekosysteemikonseptin lisäksi useita erilaisia dataa jalostavia palveluaihioita.
Teen työn ohessa väitöstutkimusta Tampereen Yliopistossa ja tutkin erityisesti rakennetun ympäristön uusien teknologioiden arvonluontia. Yhdessä hankekumppanimme VTT:n kanssa olemme tehneet DataMust hankkeen aikana soveltavaa tutkimusta dataekosysteemien liiketoimintamalleista, niiden mahdollistamasta arvonluonnista sekä kaupunkien edellytyksistä hyödyntää data-alustoja ja ekosysteemejä. Tässä blogipostauksessa esitellään kaupunkien dataekosysteemeihin liittyviä avainlöydöksiä, joita julkaistaan tämän vuoden aikana myös ISPIM2024 -innovaatiotutkimuskonferenssissa sekä WDBE2024 Summitissa.
Vaikka dataekosysteemien ja ekosysteemimäisen toiminnan hyötypotentiaali on tunnistettu jo pitkään, aitoja dataekosysteemejä on syntynyt verrattain vähän.
Tunnetuimmat esimerkit ovat Metan ja Applen kaltaisten toimijoiden omat ekosysteemit, jotka ovat rakentuneet selkeästi yhden koko ekosysteemistä vastaavan kaupallisen avaintoimijan ympärille. Kaupunkiympäristössä dataekosysteemin syntyminen ja rakentuminen on monimutkaisempaa jo sen takia, että julkisessa ympäristössä ekosysteemi ei perustu puhtaasti kaupalliseen toimintaan ja selkeään liikevaihdon tavoitteluun. Kaupunkivetoisella tai kaupungin vahvasti tukemalla datan ekosysteemillä on kuitenkin mahdollisuus saavuttaa merkittäviä etuja:
Data on jo osa kaupungin perusinfrastruktuuria
Älykäs kaupunki koostuu kasvavasta määrästä erilaisia sensoreita, palveluita, sovelluksia ja älykästä infrastruktuuria. Kun niiden kerryttämää ja tuottamaa dataa halutaan hyödyntää, tarvitaan yhteisiä standardeja, tietomalleja ja pelisääntöjä teknisen data-alustan ja datan jakeluinfrastruktuurin lisäksi. Useissa suomalaisissa kaupungeissa hyödynnetään tai kehitetään jo data-alustoja, joilla on mahdollisuus toimia dataekosysteemin perusinfrana. Kaupunkien olemassa olevat datavarannot ja esimerkiksi pitkäaikainen kokemus paikkatiedon tehokkaasta hyödyntämisestä antavat suomalaisille kaupungeille jo paljon hyviä lähtökohtia toimivaan dataekosysteemityöhön.
Kaupungeilla on myös erinomainen mahdollisuus toimia datan ja datakäytänteiden standardoinnin edistäjänä. Rakennetusta ympäristöstä koostuu valtavasti dataa lukuisiin erilaisiin tietojärjestelmiin ja standardoinnilla voidaan vaikuttaa merkittävästi datan laatuun. Datan laatu puolestaan vaikuttaa suoraan siihen, miten sitä voidaan hyödyntää ja miten luotettavia siihen perustuvat, erityisesti esimerkiksi tekoälyä hyödyntävät ratkaisut, ovat.
Kaupungit ovat looginen taho kokoamaan, vakioimaan ja ylläpitämään ajantasaisia tietoja esimerkiksi alueidenkäytöstä - 2020-luvun loppuun mennessä käyttöön otettava Rakennetun ympäristön tietojärjestelmä Ryhti ja sen kehitystyö tuottavat jo nyt sisältöä esimerkiksi rakennustiedon tietomallien kehittämiseen ja vakiointiin.
Dataekosysteemi kasvaa luottamuksesta
Teknologisen data-alustan lisäksi kasvava ja kehittyvä dataekosysteemi tarvitsee tuekseen luottamusta ja toiminnan jatkuvuutta tukevia sääntöjä, käytänteitä ja reunaehtoja. Kaupunkiympäristöstä syntyy runsaasti dataa ja tietoa, jossa on huomioitava niin ihmisten turvallisuus ja yksityisyys kuin kaupunkiin liittyvän kriittisen infrastruktuurin datan turvaaminen. Avoimen datan aikakausi on nykyisessä geopoliittisessa tilanteessa uhattuna, mutta systemaattisella alustatyöllä ja hyödyntämällä esimerkiksi lohkoketjuja voidaan edelleen säilyttää tarkoituksenmukainen avoimuus ja mahdollistaa datalähtöisen liiketoiminnan hyödyt turvallisuudesta tinkimättä.
Kaupungeilla on mahdollisuus toimia dataekosysteemeissä luottamuksen rakentajana: kaupunkiorganisaatio on luonteva taho määrittelemään toiminnalle sellaiset reunaehdot ja säännöt, jotka huomioivat myös tietoturvan, eettisten periaatteiden toteutumisen ja datan käytön luvituksen monet näkökulmat.
Kaupungit voivat lisäksi kootusti huomioida ekosysteemitoiminnassa kansallisen ja EU-tason lainsäädännön kuten EU:n Data Actin vaikutukset ja helpottaa erityisesti pienempien paikallisten toimijoiden datan hyödyntämistä. Myös EU:n eurooppalaiset data-avaruudet, joissa luottamus ja turvallisuus korostuvat, tarjoavat kaupungeille työkaluja dataekosysteemien muodostamiseen ja hallinnointiin.
Dataekosysteemi ruokkii innovaatiota ja uutta liiketoimintaa
Kaupunkivetoinen ekosysteemi voi tuottaa useita erilaisia hyötyjä, jotka voidaan jakaa karkeasti kahteen luokkaan: innovaatio- ja liiketoimintavetoiseen ekosysteemityöhön.
Innovaatiopainotteisessa dataekosysteemissä painopiste on uusien teknologioiden, palveluaihioiden tai verkostojen kokeilulla ja luomisella sekä tutkimus- ja kehitystyöllä. Dataa kerätään ja hyödynnetään innovaatioekosysteemeissä erityisesti erilaiseen pilotointi- ja kokeilutoimintaan, josta jalostuu pidemmällä aikavälillä myös uusia liiketoiminnan aihioita. Liiketoimintavetoisessa ekosysteemityössä taas keskitytään alusta asti palvelutuotantoon ja datan tehokkaaseen hyödyntämiseen.
Kaupungeilla on mahdollisuus paitsi hyödyntää paikallista tutkimus- ja yritysverkostoa oman palvelutuotantonsa kehittämiseen, myös tuottaa dataekosysteemin kautta verkostonsa kehitystyötä tukevia palveluita: kaupunki voi jakaa omaa dataansa, tarjota data-alustaa markkinapaikkana, jossa verkostot voivat yhdistää ja jalostaa tietoa uusiin palveluihin tai fasilitoida ekosysteemin yhteiskehittämistä.
Teknologiaa ihmisiltä ihmisille
Olen koulutukseltani vuorovaikutteisen teknologian maisteri ja lähestyn kaupunkiympäristöä väitöstutkimuksessani sosioteknisenä palveluekosysteeminä. Sosioteknisessä ekosysteemissä teknologisten, sosiaalisten ja fyysisten järjestelmien ajatellaan olevan jatkuvassa vuorovaikutuksessa. Palveluekosysteemi puolestaan lähestyy verkostoaan arvon yhteisluonnin kautta: kaikki osallistujat vaikuttavat vähintään välillisesti palvelujen kehitykseen ja lopputulokseen. Kaupungissa nämä elementit yhdistyvät ja ihmiskeskeinen palvelutuotanto palvelee lopulta koko kansalaisyhteiskuntaa.
Kaupunkien palvelutuotanto ja sen tehostaminen, kehittäminen ja uusien palvelumahdollisuuksien etsiminen ovat myös kaupunkien dataekosysteemityön ydintä: vaikka dataekosysteemiä usein lähestytään teknisten lähtökohtien kautta, kaupunki voi ekosysteemin fasilitoijana ja mahdollistajana myös huolehtia siitä, että kaupunkien ydin – ihmiset - huomioidaan.
Inklusiivisuus, kestävä kehitys ja aito resilienssi mahdollistetaan huomioimalla tasavertaisesti niin teknologiset mahdollisuudet kuin sosiaaliset tarpeet.
Pasi Pussinen ja Jenna-Riia Oldenburg ovat tehneet soveltavan tutkimusosuuden yhteiskirjoittamalla.
Pasi Pussinen toimii erikoistutkijana VTT:n data intensive economy – tiimissä. Hänen tutkimusfokus on liiketoimintamalliteoriassa ja sen soveltamisessa teknologiaennakointiin. Lisääntyvä datan määrä ja data-avaruuksien tuomat mahdollisuudet liiketoimintaan ovat merkittäviä ja datapohjaiset liiketoimintamallit kiinnostavat yhä useampaa organisaatiota. Oleellista on hahmottaa liiketoiminnan arvonmuodostukseen liittyvät vaikutukset ja ennakoida millaisia muutoksia ne voivat aiheuttaa yrityksen liiketoimintamalleille.
Pääkuva: Janne Tuominen
