Perinteisesti innovaatiot yhdistetään digitalisaatioon, ja usein kun puhutaan digitalisaatiosta rakennusalaan liittyen otetaan puheeksi McKinseyn 2016 julkaisema artikkeli, jossa rakennusala sijoittuu toiseksi viimeiseksi toimialaksi, jos verrataan toimialan digitaalista maturiteettia muihin toimialoihin. Tosin ei huolta, sijoitus on varmasti jo muuttunut, kun maatalous ja metsästys ovat jo kirimässä ohi viimeiseltä sijalta esimerkiksi maatalouskoneiden datankeruun ja datan hyödyntämisen avulla.
Onneksi kuitenkin digitalisaation saralla tapahtuu jo paljon rakennusalallakin, ja näemme jo kohtuullisen paljon alaan liittyviä uusia digitaalisia ratkaisuja suunnittelutyökaluista tuotannon ohjaukseen, tekoälyn soveltamista unohtamatta. Uusilla ratkaisuilla voimme saavuttaa vähitellen myös muiden toimialojen kehitysvauhtia digitalisaatioasteessa. Merkittävän digitalisaatioloikan tarvetta vauhdittaa omalta osaltaan myös EU:n vahva tahtotila edistää digitalisaatiota ja digitaloutta niiden ollessa keskeisenä painopisteenä EU:n strategiassa ja sen myötä myös tulevassa EU:n lainsäädännössä. Toki kiirettä erityisesti EU lainsäädännön osalta lisää myös EU:n ulkopuolisten suurvaltojen asema digitaloudessa ja teknologian kehityksessä, jossa valitettavasti EU-alueen asema ei ole paras mahdollinen.
Innovaatio eivät kuitenkaan ole synonyymi digitalisaatiolle. Innovaation yleinen määritelmä on: idea, joka on viety käytäntöön ja kaupallistettu.
Innovaatio eivät kuitenkaan ole synonyymi digitalisaatiolle. Innovaation yleinen määritelmä on: idea, joka on viety käytäntöön ja kaupallistettu. Yleisessä keskustelussa innovointia pidetään hopealuotina yrityksen varmalle menestykselle. On kuitenkin hyvä muistaa, että pelkkä innovointi ei kuitenkaan voi olla toiminnan itsetarkoitus ja innovaatioiden tuottaminen kytkeytyy voimakkaasti yrityksen perusliiketoimintaan ja yrityksen kykyyn uudistua. Myös yrityksen perustoimintojenkin tulee siis olla kunnossa.
Jos katsotaan nyt talvella 2023 meille näyttäytyvää rakentamisen markkinaa, ja myös uusimpia suhdanne-ennusteita, ne kertovat rakentamisen alan olevan epävakaassa markkinaolosuhteessa. Pelkästään jo markkinaolosuhteista johtuen on todennäköistä, että osa alan yrityksistä ajautuu liiketoiminnassaan hankaluuksiin, mutta toisaalta on varmaa, että osa yrityksistä löytää riittävän uudistumisen kyvyn epävakaassa markkinassa toimimiseen.
Yrityksen innovoinnin perustana voidaan pitää yrityksen kyvykkyyttä omaksua yritykselle uusia tuotteita, systeemejä, prosesseja, strategioita ja palveluita.
Pelkkä markkina- ja suhdannetilanne ei kuitenkaan ole ainut haaste liiketoiminnalle nykymaailmassa, jota luonnehditaan laajemmin VUCA-maailmana, jossa on jatkuvasti läsnä epävakaisuus (Volatility), epävarmuus (Uncertainty), monimutkaisuus (Complexity) ja epäselvyydet (Ambiquity). Innovaatioiden näkökulmasta yritykselle tämä tarkoittaa sitä, että yrityksellä tulee olla jo nyt ja tulevaisuudessa riittävä kyvykkyys jatkuvaan uudistumiseen ja innovaatioiden tuottamiseen, jotta yritys voi edes pärjätä VUCA-maailmassa ja menestyäkseen saavuttaa toimintaympäristössään kestävän kilpailukyvyn.
Yrityksen innovoinnin perustana voidaan pitää yrityksen kyvykkyyttä omaksua yritykselle uusia tuotteita, systeemejä, prosesseja, strategioita ja palveluita. Jo pelkästään ymmärryksellä yrityksen osaamistarpeista päästään alkuun, mutta on hyvä myös määritellä mitä yrityksen innovaatiokyvykkyys tarkoittaa. Yksi määritelmä innovaatiokyvykkyydestä on se, että se koostuu yrityksen innovaatiopotentiaalista, innovaatioprosesseista ja -systeemeistä ja saavutetuista innovaatiotoiminnan tuloksista. Innovaatiokyvykkyys edellyttää johtamista ja yrityksen sitoutumista innovaatiotoimintaan. Esimerkiksi yrityksen innovaatiopotentiaalia luodaan johtamisen, organisaatio kulttuurin, osaamisen kehittämisen ja henkilöstön osallistamisen avulla.
Omaan yritykseen tai toimintaa ajatusta peilatessa saattaa herätä kysymys - minkälainen on meidän innovaatiokyvykkyytemme?
Toisaalta on myös hyvä ymmärtää, että yrityksen innovaatiokyvykkyys ei ole määrätty tai pysyvä ja yrityksen innovaatiokyvykkyys voi kehittyä, kun sen eteen tehdään jatkuvaa työtä. Yrityksen tulisi myös arvioida ja mitata innovaatiokyvykkyyttään säännöllisesti, jotta sen tasosta ja kehityksen suunnasta voidaan saada ymmärrys. Huomioivaa on myös, että yritys ei usein omaa kaikkia tarvittavia resursseja ja osaamista innovaatioiden tuottamiseen, ja tästä syystä innovaatiokyvykkyyteen liittyy myös olennaisesti yritysten välinen yhteistyö ja osaamisen sekä asiakasymmärryksen jakaminen.
Omaan yritykseen tai toimintaa ajatusta peilatessa saattaa herätä kysymys - minkälainen on meidän innovaatiokyvykkyytemme? Innovaatiokyvykkyyden tilaa voidaan pyrkiä hahmottamaan esimerkiksi tarkastelemalla yrityksen johtamisen osallistavuutta, ideointi- ja organisointirakenteita, työilmapiiriä ja hyvinvointia, osaamisen kehittämisen tasoa ja suunnitelmallisuutta, uudistumisen tasoa, ulkopuolisen tiedon hyödyntämistä ja henkilöstön aktiivisuutta.
Edelliset kohdat saattoivat olla sukellus syvään päähän innovaatiokyvykkyydessä, mutta palataan alkuperäiseen kysymykseen: Miksi innovaatiot ovat tärkeitä rakennusalalle? Mikä nousee sinulla ensimmäisenä vastauksena mieleen?
Jos tarkastelee dataan perustuvia realiteetteja, rakennusten ja rakennelmien osuus kansallisvarallisuudesta on noin 60 % ja osuus on pysynyt samalla tasolla jo lähes 25 vuotta. Olemassa olevan kansallisvarallisuuden hoidosta ja uuden rakentamisen myötä kansallisvarallisuuden lisäämisestä huolimatta, rakennusalan kannattavuus on heikentynyt ja työn tuottavuus ei ole kehittynyt viimeisen noin 20 vuoden aikana. Markkina- ja suhdanneheilahtelut viimeisen 20 vuoden aikana, niin suuntaan tai toiseen, eivät ole vaikuttaneet rakentamisen kannattavuuteen tai työn tuottavuuteen juuri ollenkaan – mikä ehkä herättää mieleen myös uusia kysymyksiä, jotka alkavat sanalla miksi.
Ilman osaamisen jakamista ja yhteistyötä voi harvoin menestyä.
Oletettavaa on, että seuraavat 20 vuotta eivät tule olemaan millään tavalla menneitä vuosia tasaisempia, koska maailma ympärillä muuttuu vauhdilla ja olemme jo astuneet VUCA-maailmaan. Uudessa toimintaympäristössä koko rakennusalan elinehdoksi muodostuu yritysten kyky uudistua, tuottaa uusia innovaatioita sekä rakentaa kestävää kilpailukykyä. Siksi kaikki innovaatiot, niin pienet kuin suuret, ovat rakennusalalle tärkeitä askelia eteenpäin niin alan kokonaistuottavuuden kuin alan digitaalisen maturiteetin osalta. Pullonkaulaksi ei kuitenkaan saa muodostua se, että emme kerro tehdyistä innovaatioista kenellekään, koska myös innovaatioiden on tarkoituskin iteroitua joko omalla tai toisen pöydällä. Ilman osaamisen jakamista ja yhteistyötä voi harvoin menestyä.
