Kohdekohtaiset pelastussuunnitelmat ohjaavat toimimaan oikein poikkeustilanteessa ja huolehtimaan ennakoivasti rakennuksen kokonaisturvallisuudesta.
Pelastussuunnitelma vaaditaan lakisääteisesti vähintään kolmen asunnon asuinrakennuksilta, sairaaloilta, hoitolaitoksilta ja hotelleilta. Pelastussuunnitelma on oltava myös suurissa yleisötapahtumissa, kokoontumis- ja liiketiloissa sekä varastorakennuksissa.
Toteutamme pelastussuunnitelmat kaikenkokoisissa uudis- ja korjauskohteissa sekä päivitämme olemassa olevia suunnitelmia. Palotekniikan lisäksi pelastussuunnitelmien laadinnassa hyödynnetään talotekniikkaosaamista ja pitkän kokemuksen tuomaa ymmärrystä onnettomuuksien synnystä.
Pelastussuunnitelma on hyödyllinen tositilanteessa vain, jos se on riittävän yksilöllinen. Siksi Sitowisen pelastussuunnitelmaan kuuluu aina kohdekohtainen riskien arviointi. Käymme läpi muun muassa tilojen käyttäjiin ja käyttöön liittyvät riskit, kuten tiloissa säilytettävät kemikaalit. Pelastussuunnitelma sidotaan aina myös kohteen lähiympäristöön. Kiinnitämme huomiota esimerkiksi naapurirakennuksiin ja ympäröivään infrastruktuuriin, kuten suuriin liikenneväyliin.
Pelastussuunnitelman alkukartoitus tehdään kohteessa paikan päällä, jolloin pääsemme tutustumaan rakennukseen isännöitsijän, kiinteistömanagerin tai taloyhtiön hallituksen puheenjohtajan kanssa. Pelastussuunnitelman yksityiskohdat ja sisältö päätetään yhdessä, ja keskustelemme tarkkaan niin tilojen käyttäjien tarpeista kuin pelastussuunnitelman laajuudesta. Kohdekäynnin lisäksi hyödynnämme erilaisia digitaalisia karttapalveluja.
Pelastussuunnitelma kokoaa selkeässä muodossa yksiin kansiin kaikki rakennukseen liittyvät toiminta- ja hätäilmoitusohjeet. Pelastuslaki määrittelee kiinteistön omistajalle, haltijalle ja toiminnanharjoittajalle tietyt vastuut, ja siksi pelastussuunnitelmaan on tärkeää yhdistää tilojen käyttäjien neuvonta. Se varmistaa, että kaikki osaavat toimia turvallisesti poikkeustilanteessa aina sähkökatkoista tulipaloihin ja vesivahinkoihin. Pelastusohjeita noudattamalla käyttäjät tietävät esimerkiksi, missä on huoneistokohtainen vesisulku, mikä pienentää vesivahinkojen laajuutta.
Huomioimme myös pelastushenkilökunnan sujuvan työskentelyn, kuten tonttiopasteet, nostopaikat ja niiden talvikunnossapidon. Pelastustoimintaa helpottaa sekin, että tilojen käyttävät osaavat toimia oikein ja siirtyä esimerkiksi tulipalon sattuessa parvekkeille.
Rakennuksen turvallisuus on kiinni monista oikein toimivista palo- ja taloteknisistä laitteista, kuten savunpoistojärjestelmästä ja palokatkoista. Siksi esimerkiksi savunpoistoluukut, poistumisvalaistus ja sammutuslaitteisto on testattava säännöllisesti. Neuvomme pelastussuunnitelmassa, miten paloturvallisuuteen liittyviä laitteita kannattaa seurata ja huoltaa. Esimerkiksi väestönsuojien kunnossapitoon kuuluu 10 vuoden välein tiiviys- ja painekoe.
Pelastusviranomaisten palotarkastus toteutetaan tyypillisesti viiden vuoden välein. Se varmistaa, että asuinrakennus on turvallinen käyttää ja kiinteistönomistaja on varautunut onnettomuuksiin. Huolella laadittu pelastussuunnitelma tähtää aivan samoihin tavoitteisiin. Lisäksi palotekniset suunnittelijamme toteuttavat kiinteistöissä omaehtoisia ja ennakoivia palotarkastuksia. Ne ovat yhtä kattavia kuin viranomaisten tarkastukset ja antavat tärkeää tietoa kohteen paloturvallisuudesta.
