Laajennuksen ensimmäisessä kerroksessa on mm. kriisiosasto, lääkärin vastaanottohuoneita sekä käyttöaikaan hyvinkin meluisa musiikkiterapiahuone. Sen äänieristys ja akustiset ominaisuudet edellyttivät omaa huolellista suunnitteluaan.
Laajennusosalla on oma ilmanvaihtojärjestelmänsä ja siinä myös energiakentän avulla toteutettu passiivijäähdytys.
Hallintorakennuksen maalämpöjärjestelmä koostuu 24:stä n. 200 metriä syvästä energiakaivoa ja kolmesta, yhteisteholtaan 249 kW:n maalämpöpumpusta. Niitä voidaan pieneltä osin käyttää myös laajennuksen lämmitykseen ja jäähdytykseen, mutta järjestelmää on laajennettava uusilla lämpöpumpuilla sekä energiakaivoilla. Lisäksi lämmityksessä hyödynnetään pesulan kuivausrummuista talteen otettua energiaa.
Hallintorakennuksen ja laajennuksen yhteenlaskettu energiatarve on n. 750 MWh. Uutta energiakenttää varten alueelle porattiin kolme noin 320 metriä syvää energiakaivoa, joille tehtiin TRT-mittaus (terminen vastetesti). Energiakenttä simuloitiin siten, että uusi ja jo olemassa oleva energiakenttä yhdistettiin. Simuloinnin perusteella aktiiviporausmetrejä tarvitaan yhteensä 6334 metriä.
Kohteeseen valittiin yhteisteholtaan 178 kW:n invertteriohjatut lämpöpumput, jotta ne pystyisivät reagoimaan mahdollisimman hyvin vaihtuviin olosuhteisiin, kuten pesulan lämmöntalteenoton tuomaan lisäenergiamäärään.
Maalämmön lisäksi laajennusta lämmitetään pesulan kuivausrummuista talteen otettavalla lämpöenergialla. Yhden kuivausrummun patteri on mitoitettu 58 kW:n teholle ja menetelmä on asiantuntijamme Konsta Sappisen kehittämä.
Kuivausrummun LTO:n korkealämpöinen vesi johdetaan ensin sellaisenaan esilämmittämään pesulan käyttövettä ja sen jälkeen ohjataan lämpöpumpulle. Kaikki sähkövastuksilla kulutettu lämpöenergia otetaan talteen. Vuositasolla talteen saadaan mittava määrä energiaa.
Jotta kiinteistön montaa energialähdettä hyödyntävä lämmitysjärjestelmä saadaan toimimaan suunnitellulla tavalla, koko prosessia on pohdittu myös automaation näkökulmasta.