Vantaalle suunnitellaan parhaillaan omaa pikaratikkaa, joka parantaa kaupungin poikittaisyhteyksiä. Pääosan matkaa ratikka kulkee kallion sisään louhitussa tunnelissa.

Vantaan uusi yleiskaava (2020) ohjaa kaupungin kasvua kestävien joukkoliikennereittien, kuten suunnitteilla olevan pikaratikan, varrelle. Arvioiden mukaan Itä-Vantaalta lentokentälle ulottuvalla alueella asuu 30 vuoden päästä noin 37 000 asukasta. Yli 19 kilometriä pitkä ratikkalinja on jaettu kolmeen suunnittelualueeseen.

Tunnelityömaalla syntyviä maa-aineksia on mahdollista hyödyntää Vantaan kaupungin muissa rakennushankkeissa.

Yksikönjohtaja Ari Savolainen, Sitowise

– Meidän vastuullamme on itä- ja länsiosan väliin jäävän Tikkurilan osuuden suunnittelu, kertoo hankkeen projektipäällikkö Juha Väätäinen Sitowiseltä. Hänellä on pitkä kokemus katu- ja raidehankkeista, mutta yhteenkään ei ole osunut yhtä monta vaativaa osa-aluetta. – Ratikka tulee keskelle tiivistä kaupunkiympäristöä, joten rakentaminen vaatii äärimmäisen tarkkaa vaiheistusta ja yhteensovitusta olemassa olevien rakenteiden kanssa.

Vantaan ratikan sopimuksenallekirjoitustilaisuus.
Sopimus sai allekirjoituksensa 15.10.2021. Kuvassa HSY:n vt vesihuollon toimialajohtaja Jyrki Kaija, Vantaan apulaiskaupunginjohtaja va. Henry Westlin ja Sitowisen liiketoimintajohtaja Jannis Mikkola.

Ratikka kulkee tunnelissa kaupungin ali

Ensimmäisenä noin 1,6 kilometrin laajuisesta alueesta tarkistetaan aikaisemman vaiheen yleissuunnitelmat ja selvitykset. Näin varmistetaan, että lähtötiedot ovat riittävät ja rakenneratkaisut toimivat. – Etsimme kustannustehokkaimman tavoitteiden mukaisen kokonaisratkaisun, jossa rakennettavuus on kohdallaan ja riskit minimoitu, Väätäinen korostaa.

Suunnittelualue alkaa Tikkurilan länsiosasta Kielotieltä. – Maanpäällisillä osuuksilla katu- ja ratasuunnittelu on suhteellisen suoraviivaista, kertoo Sitowisen Sillat ja infrarakenteet -yksikön johtaja Ari Savolainen. Tärkeintä on runkomelun ja -tärinän hallinta, jotta ratikka ei heikennä alueen asumisolosuhteita tai puistojen viihtyisyyttä.

Rakentaminen vaatii äärimmäisen tarkkaa vaiheistusta ja yhteensovitusta olemassa olevien rakenteiden kanssa.

Projektipäällikkö Juha Väätäinen, Sitowise

Varsinaiset haasteet alkavat, kun ratikka sukeltaa Asematien kohdalta yli puolen kilometrin pituiseen tunneliin. Vaativat pohjaolosuhteet vaihtelevat matkan varrella, kun tunneli kulkee rakennusten, kuten Tikkuparkin, ohi sekä Tikkurilan vilkasliikenteisen ratapihan ja Kauppakeskus Dixin ali.

– Tunneli louhitaan pohjavesirajan alapuolelle 6–12 metrin syvyyteen, joten rakennuksia on tuettava ja kuormia ohjattava hallitusti maaperään, Savolainen toteaa. Suunnittelussa tarvitaan monialaista osaamista ja eri tekniikkalajien hallintaa valaistuksesta ilmastointiin ja vesihuoltoon. – Tunneliin tulee myös useita poistumisteitä sekä asemalaitureille vieviä liukuportaita ja hissejä.

Liikenteen solmukohtaa kehitetään vastuullisesti

Tikkurila on yksi Helsingin seudun joukkoliikenteen tärkeimmistä solmukohdista. Myös uuden ratikkayhteyden suunnittelussa halutaan edistää kestävää liikkumista kokonaistaloudellisesti ja vastuullisesti. – Siksi tunnelin rakenneosien käyttöikä on vähintään 100 vuotta, Savolainen sanoo.

Myös kiertotalous on osa hankkeen tavoitteita. Sitowisen asiantuntijat tekevät suunnittelun aikana alueselvityksen rakentamisesta syntyvistä ylijäämämassoista, maavaroista ja materiaalitarpeesta. – Tunnelityömaalla syntyviä maa-aineksia onkin mahdollista hyödyntää ratikan lisäksi Vantaan kaupungin muissa rakennushankkeissa, Savolainen sanoo.

Tunnelin rakenneosien käyttöikä on vähintään 100 vuotta.

Yksikönjohtaja Ari Savolainen, Sitowise

Sitowiselle Vantaan ratikka on luonteva jatko muille kestävän liikkumisen hankkeille. – Olemme olleet mukana muun muassa Kruunusilloissa ja Raide-Jokerissa, ja hyödynnämme Vantaalla eri hankkeissa kartuttamaamme tunnelien, raitioteiden ja katuinfran rakenteiden suunnitteluosaamista.

Tutustu palveluihimme!

Joukkoliikennesuunnittelu

Autamme asiakkaitamme joukkoliikenteen suunnittelun eri vaiheissa, luoden käyttäjälähtöistä, tehokasta ja ilmastonäkökulmat huomioivaa joukkoliikennettä.