Kaupungeissa on valtaa, jota voidaan käyttää tärkeiden, asukkaiden yhdenvertaisuutta sekä luonnon ja ihmisten monimuotoisuutta koskevien kysymysten ratkaisemiseen. Miltä näyttää kaupunkiemme tulevaisuus yhdenvertaisuuden näkökulmasta? Miten saadaan rakennetun ympäristön asiantuntemukseen lisää diversiteettiä? Millaisia päätöksiä tarvitaan, jotta luonnon monimuotoisuus kukoistaa kaupungistuvassa maailmassa?
Kaupungistuminen, ilmastonmuutos ja ennakoimattomissa olevat globaalit kriisit aiheuttavat jatkuvaa muutospainetta kaupungeille - olivat ne sitten metropoleja maailmalla tai kyliä ja kuntia täällä pohjoisessa. Kaupunkien moniulotteisia haasteita voidaan kääntää mahdollisuuksiksi tuomalla erilaisia ihmisiä yhteen luomaan uutta.
Samanmieliset ihmiset luovat samanmielisiä kaupunkeja, diversiteetti taas synnyttää luovaa kitkaa ja uutta ajattelua. Ja ilman tuoretta ajattelua ja luovuutta kaupunkimme eivät ole innovatiivisia eivätkä pysty vastaamaan niitä kohtaaviin haasteisiin.
Kaupunkien tehtävä on luoda hyvän arjen raamit erilaisille ihmisille, ja samalla turvata edellytykset myös luonnon hyvinvoinnille. Luonto on erottamaton osa kaupunkiemme monimuotoisuutta, ja luontokadon pysäyttämisellä on kiire. Työ parempien kaupunkien eteen ei ole valmis - se tuskin koskaan on. Voimme tehdä vielä paljon niin suunnittelu- ja rakennusalan diversiteetin, kaupunkien yhdenvertaisuuden kuin luonnon monimuotoisuudenkin turvaamiseksi.
The Smart City Talks -sarjan vuoden päätapahtumassa 15.9.2022 avattiin yhdenvertaisuutta ja monimuotoisuutta kolmen näkökulman kautta:
- Miksi on tärkeää, että huomisen kaupunkeja suunnittelee monimuotoinen joukko osaajia?
- Kenelle kaupunkeja suunnitellaan ja mikä on muuttunut?
- Mitä luonnolle ja luonnon monimuotoisuudelle tapahtuu kaupungistuvassa maailmassa?
The Smart City Talks
15.9.2022 kello 9–12
Katso tapahtuma tästä
Sallithan markkinointievästeet nähdäksesi sisällön.
Tapahtumassa mukana:
Hodan Mohamed kouluttaa yrityksiä ja organisaatioita monimuotoisuuden tärkeydestä. Hän laajentaa yleisön ymmärrystä mm. monimuotoisuuden johtamisesta, tiedostamattomien ennakkoluulojen tunnistamisesta sekä inklusiivisen työkulttuurin rakentamisesta. Lisäksi hän herättää puheillaan inspiraatioita ja antaa tilaa uusille perspektiiveille. Työssään Hodan auttaa yrityksiä tekemään tuotteita ja palveluita kaikille. Se on mahdollista vain, jos yrityksen fokus on myös sosiaalisesti vastuullisen työkulttuurin rakentamisessa.
Yli 20 kielelle käännetty teos "Soft City" on tehnyt David Simin tunnetuksi kestävän ja ihmislähtöisen kaupunkisuunnittelun ajatusjohtajana. David on työskennellyt 17 vuoden ajan maailmankuulun tanskalaisarkkitehdin Jan Gehlin suunnittelutoimistossa muun muassa luovana johtajana. David Simin portfolio on vaikuttava: kaavoitusprosessien, kaupunkistrategioiden ja suunnittelutöiden johtamista ympäri maailmaa, Skotlannin ylämailta Patagonian järville, Melbournen esikaupungeista Tokion keskustaan, ja aina Uuteen Seelantiin asti, jossa David on pohtinut uusia tapoja rakentaa IKEA:n myymälöitä Christchurchin jälleenrakentamisvaiheessa tuhoisan maanjäristyksen jälkeen. Hän on myös tehnyt menestyksekkään uran arkkitehtuurin opettamisen parissa Lundin yliopistossa. Tällä hetkellä David asuu Ruotsissa ja työskentelee omassa konsultointiyrityksessään tehden kaupungeista ja kylistä pehmeämpiä paikkoja elää.
Sirpa Pietikäinen, aiemmin kansanedustaja ja ympäristöministeri (EPP-ryhmä parlamentissa, kokoomus), on pitkän linjan europarlamentaarikko. Tällä hetkellä hän toimii mm. talous- ja raha-asioiden valiokunnan jäsenenä ja ympäristövaliokunnan varajäsenenä. Pietikäinen on koko parlamenttiuransa ajanut talous- ja ympäristönäkökohtien yhdistämistä. Hän on tunnettu niin kiertotalous-, kuin kestävän rahoituksen aloitteiden alullepanijana ja valmistelijana Euroopan parlamentissa.
Toimialajohtaja Tiina Koppisen vastuulla Skanska Oy:n johtoryhmässä ovat Skanska Talonrakennus Oy:n Itä- ja Pohjois-Suomen alueyksiköt, hankekehitys sekä liiketoiminnan kehittäminen. ”Yhdessä asiakkaidemme ja monimuotoisten tiimiemme kanssa luomme innovatiivisia ja vastuullisia ratkaisuja, jotka edistävät terveellistä elämää yli sukupolvien”.
Heikki Haasmaa valittiin Sitowisen toimitusjohtajaksi alkuvuodesta 2022 jatkamaan konsernin pohjoismaista kasvutarinaa. Heikki on tehnyt pitkän uran KONEessa monipuolisissa johtotehtävissä, viimeisimpänä globaalin kunnossapitoliiketoiminnan johtajana.
Ulla Loukkaanhuhta johtaa Helsingin kaupungilla Kruunuvuorenrannan aluerakentamista, Yliskylän uudistusta ja Herttoniemen täydennysrakentamista. Kokemusta kaupunkien suunnittelusta ja kehittämisestä on kertynyt lähes neljännesvuosisadan ajalta. Sydäntä lähellä ovat kaupunkien keskeiset elementit: rakennettu ympäristö, maisema ja luonto, ihmiset, palvelut ja elämä sekä se, miten nämä sovitetaan kestävästi yhteen elinvoimaiseksi kaupungiksi. Kuva: Sakari Röyskö.
Milla Lötjönen työskentelee Sitowisellä liikkumisen ja väylien tietopalveluiden johtajana. Millalla on pitkä kokemus rakennetun ympäristön ja liikkumisen projekteista ja liiketoiminnasta eri toimijoiden kanssa, useimmiten näkökulma digitalisaatiossa, datassa tai IT:ssä. Millan missiona on kompleksisen maailman yksinkertaistaminen ja ymmärrettäväksi tekeminen digitalisaation kautta.
Jouni Lepistö, Rakennuttajakaari Oy (Sitowisen tytäryhtiö). Jouni on korjausrakentamiseen erikoistunut arkkitehti, opiskellut Oulun Yliopistossa, työskennellyt korjausrakentamisen piirissä pääkaupunkiseudulla yli 10 vuotta ja aiemmin Oulun ja Salon alueiden varhaiskasvatukseen liittyvissä rakennusprojekteissa. Jouni on ollut mukana eteläpohjanmaalaisen kaupungin kehitysprojektissa, jossa pyrittiin tuomaan erityisesti nuorten näkökulma kaupunkitilojen kehittämiseen. Lähtökohtana suunnittelussa asukkaat ja käyttäjät rakennuksen kaupunkikuvalliset piirteet huomioiden.
Saija Karjala työskentelee Diakonissalaitoksella kansalaistoiminnan tuottajana. Koulutukseltaan Saija on sosionomi (YAMK), dialogifasilitaattori ja CABLE-yhteisövalmentaja. Saija on dialogisten ja toimivien yhteisöjen sekä monialaisten verkostojen rakentaja, joka uskoo rakentavaan vuoropuheluun sekä vapauden ja vastuun erottamattomaan liittoon. "Ajattelen, että tulevaisuuden kannalta kestävimmät ratkaisut syntyvät yhteiskehittäen käytänteitä monenlaisten kaupunkilaisten kanssa sekä samanaikaisina, sopivan kokoisina toimina useilla eri rintamilla. Kun ihmisille syntyy aitoja kokemuksia osallisuudesta, kuulluksi ja nähdyksi tulemisesta, heille tarjoutuu myös tilaisuuksia avartua ja lähentyä toisenlaisten todellisuuksien kanssa."
