Eräiden arvioiden mukaan Euroopassa 14 prosenttia energiasta liikkuisi vetynä vuonna 2050. Suomessakin vedyn mahdollisuuksin on herätty niin valtionhallinnossa kuin yksityisellä sektorilla. Vedystä saadaan massaansa nähden paljon energiaa ja sen lämpöarvo on korkea. Tämä tekee vedystä kiinnostavan vaihtoehdon fossiilisille polttoaineille.
Ennen kuin vety tekee läpimurron, on kuitenkin työpöydillä ratkottavana useampikin haaste. Vedyn tuottamiseen, varastointiin ja jakeluun on keksittävä kustannustehokkaat keinot. Vedyn valmistus vaatii mittavaa sähköntuotantoa, ja ilmastotavoitteiden saavuttamiseksi sähköä on kyettävä tuottamaan puhtaasti. Suuria investointeja tarvitaan, mutta rahoittajien saaminen kireässä taloustilanteessa ei ole yksinkertaista.
Miksi vety on niin kiinnostava aine puhtaan siirtymän näkökulmasta ja mihin kaikkeen vetyä voi käyttää?
Miten esteet vetytalouden tieltä poistetaan?
Onko vetytaloudesta puhuminen pilvilinnojen rakentamista?
Millaista infrastruktuuria vety tarvitsee ja voisiko Suomesta tulla vedyn vientimaa?
The Smart City Talksissa 25. huhtikuuta vierainamme ovat strategisen verkkosuunnittelun päällikkö Mikko Heikkilä Fingridiltä, teollisuusneuvos Timo Ritonummi Työ- ja elinkeinoministeriöstä sekä yksikön päällikkö Venla Saarela Gasgridiltä.