Kalliorakentaminen alkoi kiehtoa minua jo opiskeluaikana, koska harrastan kalliokiipeilyä. Sitowisellä parasta ovat mahtavat työkaverit ja mielenkiintoiset projektit.
Suuntauduin rakennustekniikan opinnoissa kalliorakentamiseen pitkälti siksi, että olin innokas kalliokiipeilijä. Yhä saatan katsoa ympäristössä näkemiäni luonnollisia kalliopintoja kiipeilijän silmin, mutta heti kun pinta on louhittu, paikalla on ennen kaikkea insinööri!
Ensimmäisen kerran tulin töihin Sitowiselle jo 12 vuotta sitten opintojeni loppupuolella. Tein taloon diplomityöni ja jäin vakituiseksi kalliorakenteiden suunnittelijaksi. Vuosikymmen kului nopeasti, ja pari vuotta sitten halusin käydä katsomassa, olisiko ruoho vihreämpää aidan toisella puolella. Se kasvatti minua paljon, vaikka nopeasti olikin aika palata takaisin.
Yhtiö on kasvanut vauhdilla, eikä jokaista sitowiseläistä tunnista enää ulkonäöltä, mutta edelleen voin kysyä apua milloin tahansa keneltä tahansa.
Tärkein syy paluulleni olivat mahtavat työkaverit. Suunnitteluosastomme tuntuu ihan perheeltä, ja muutenkin Sitowisellä on avoin ilmapiiri. Yhtiö on kasvanut vauhdilla, eikä jokaista sitowiseläistä tunnista enää ulkonäöltä, mutta edelleen voin kysyä apua milloin tahansa keneltä tahansa. Onkin todella siistiä, että ympärillä on 2000 oman alansa asiantuntijaa ja siis mieletön määrä tietoa.
Sitowisellä minulla on mahdollisuus tehdä todella mielenkiintoisia projekteja, ja toimin suunnittelupäällikkönä esimerkiksi Vantaan ratikan Tikkurilan tunnelissa. Kalliorakentamisen projektit ovat keskenään hyvin erilaisia, ja pääsen suunnittelemaan yhtä lailla talojen rakennuskaivantoja, pyöräily- ja moottoritietunneleita sekä energiahankkeisiin liittyviä maanalaisia tiloja.
Työssäni yhdistyy itsenäinen yksin piirtäminen ja laskeminen sekä työskentely osana suuria suunnitteluryhmiä. Onkin mahtavaa tehdä yhteistyötä eri tekniikka-alojen suunnittelijoiden kanssa: heiltä oppii joka päivä uusia jännittäviä asioita. Kalliorakenteiden suunnittelusta tekee myös mielenkiintoista se, ettei se ole yhtä säädeltyä ja normitettua kuin muu rakentaminen. Kalliosuunnittelija saa olla luova.
Kalliorakennesuunnittelija pääsee usein ulos toimistosta, koska käymme kohteiden rakentamisaikana paljon työmaalla. Siellä työn kiehtovuus konkretisoituukin ehkä parhaiten. Tunnelia louhittaessa menemme ensimmäistä kertaa jopa miljardien vuosien ikäisen kallioperän sisään, paikkaan, jossa kukaan muu ei ole ennen käynyt.
Tällä hetkellä on vireillä myös paljon ympäristöystävälliseen energiaan liittyviä hankkeita.
Se lisää työni vastuullisuutta. Kun jotakin louhitaan, teko on lopullinen. Siksi kallioperää pitää kunnioittaa. Alallamme on sanonta, että kaikki on mennyt hyvin, jos kukaan ei huomaa, mitä olemme tehneet. Useinhan kalliorakenteet ovat piilossa. Haluaisin kuitenkin vaikuttaa työlläni ympäristöön positiivisesti, ja kalliosuunnittelussa siihen on aika usein mahdollisuus. Esimerkiksi monet Etelä-Suomen suurimmat moottoritietunnelit olisi voitu toteuttaa edullisemmin korkeina avokallioleikkauksina, mutta tunneleilla säästettiin paljon ympäröivää luontoa. Tällä hetkellä on vireillä myös paljon ympäristöystävälliseen energiaan liittyviä hankkeita.
Kalliorakentamisella onkin suuri vaikutus siihen, mitä ympäröivälle alueelle tapahtuu ja mitä siihen voidaan rakentaa. Siksi työssäni tarvitaan kykyä huomioida ja tiedostaa ympäristö kokonaisuutena. Ensin pitää pysähtyä miettimään, mitä ylipäätään kannattaa rakentaa, ja sitten, miten se voidaan tehdä mahdollisimman kestävästi.
