Koodaamisessa samaan ongelmaan on olemassa monia hyviä ratkaisuja

Olen toiminut vuoden ajan Sitowisellä digitaalisten ratkaisujen sovelluskehittäjänä. Parhaillaan olen ottamassa ensimmäisiä askelia kohti projektipäällikön roolia. Se oli itse asiassa yksi syistä, miksi halusin sovelluskehittäjäksi juuri Sitowiselle.

Ehdin työskennellä pienemmässä ohjelmistoyrityksessä lähes kymmenen vuoden ajan ja tunsin, että oman kasvun katto alkoi tulla vastaan. Projektipäällikkönä voin kehittää osaamistani, ja haaveenani onkin toimia maailman parhaassa ohjelmistokehitystiimissä. Haluan opastaa asiantuntijoita saavuttamaan parhaat tulokset hyödyntämällä omia vahvuuksiaan.

Koodaaminen on hyvin luovaa työtä

Jos minusta ei olisi tullut sovelluskehittäjää, olisin saattanut lähteä farmaseutin uralle. Tietojenkäsittelytieteen opinnot, omat harrastusprojektit ja käytännön ohjelmointityöt veivät kuitenkin mukanaan ja vakuutuin, miten kivaa hommaa koodaaminen on.

Moni ei ehkä tiedä, että sovelluskehitys on hyvin luovaa työtä. Koodatessa samaan ongelmaan on olemassa monia huonoja, mutta myös monia hyviä ratkaisuja.

Koodaaja ei olekaan koskaan valmis, vaan uutta opittavaa riittää aina. Kaikkea oppimaansa pääsee myös soveltamaan hyvin erilaisiin tilanteisiin.

Hyvä koodi on minusta helposti ymmärrettävää ja hyvin dokumentoitua, jolloin seuraava ohjelmistokehittäjä voi jatkaa siitä, mihin itse jäin. Kun koodi on helppo ymmärtää, sitä on helppo myös muokata ja ylläpitää. Koodaamisessa on monella tapaa kyse resurssien tehokkaasta käytöstä. Hyvä koodi ei sisällä mitään turhaa, ja myös laskenta-ajat, sähkön kulutus ja tietoverkkojen kuormitus on optimoitu.

Tavoitteena parantaa tiedon saavutettavuutta

Vastuullisuus ja IT-ala eivät ehkä ole ensimmäinen yhdistelmä, joka tulee mieleen, mutta Sitowisellä vastuullisuus näkyy myös ohjelmistokehityksessä. Olen alkanut herkistyä huomaamaan vastuullisuuteen liittyviä mahdollisuuksia ihan uudella tavalla, ja projekteissa on oikeastaan ihan velvollisuus keskustella siitä, miten YK:n kestävän kehityksen tavoitteet voitaisiin huomioida.

Hyvä esimerkki ovat digitaaliset karttapalvelut. Niiden ansiosta kansalaiset pääsevät käsiksi julkiseen tietoon helposti nettiselaimella, eikä esimerkiksi tonttirajoja tarvitse etsiä kunnanarkistojen uumenista.

Samalla meillä sovelluskehittäjillä on vastuu huolehtia siitä, että verkkosivustojen ja mobiilisovellusten tiedot ovat kaikkien saavutettavissa. Esimerkiksi ruudunlukuohjelmat avaavat tietosisällöt myös näkövammaisille, videot voidaan tekstittää ja verkkopalveluissa on mahdollista käyttää helppotajuista kieltä, joka avautuu, vaikka oma äidinkieli ei olisi suomi. Saavutettavuus parantaa samalla kaikkien käyttäjäkokemusta, kun nettiartikkelia voi kuunnella vaikkapa koiran kanssa ulkoillessa ja tekstitettyä videota katsella mykistettynä lapsen nukkuessa vieressä.

Webbiohjelmoinnissa visuaalisuus ja hyvä käyttökokemus ovat olennainen osa onnistunutta lopputulosta. Minulle onkin tärkeää suunnitella käyttäjien kannalta intuitiivisesti toimivia ratkaisuja, jolloin sovellusta osaa käyttää vaistonvaraisesti oikein.

Haluan myös tehdä inhimillisesti merkityksellistä työtä, jolloin kehittämäni työkalut auttavat asiakkaita tekemään yhteiskunnassa hyvää. Kestävät ratkaisut hyödyttävät loppukädessä sekä luontoa että ihmisiä.

Millaista on kaupunkien ohjelmointi? Katso video: