En ole koskaan tiennyt aivan tarkkaan, mitä haluaisin tehdä "isona", ja uskonkin, että monia töitä voi oppia rakastamaan. Valmistuin aikoinaan luonnontiedelukiosta ja hain lukemaan biologiaa yliopistoon. Yliopiston ovet eivät auenneet, mutta tie vei lopulta opiskelemaan lähihoitajaksi. Työskentelin päiväkodissa seitsemän vuotta, ja juuri päiväkodin pihalla sain ensimmäisen idean insinööriopinnoista. Vieressä oli telekaapelityömaa, ja aloin pohtia, millaista olisi suunnitella sellaisia työmaita tai vaikka vesihuoltoverkostoa.

Lähdin ensin töiden ohessa iltalukioon kertaamaan taitojani ja sitten opiskelemaan energia- ja ympäristötekniikan insinööriksi. Kolme kesää vierähti työharjoitteluissa voimalaitoksissa, kunnes päädyin hakemaan kaverini suosituksesta Sitowisen vesipalveluihin. Aivan sattumaa alan valinta ei kuitenkaan tainnut olla. Isäni on aikanaan työskennellyt kaivinkoneurakoitsijana vesipiirillä ja ollut mukana muun muassa Päijännetunnelin rakennusvaiheessa. Ehkä siksi halusin itsekin yhdistää tekniikan ja ympäristön.

Ensimmäinen vesihuollon verkostosuunnittelutehtävänikin on mietitty harjoittelijalle sopivaksi ja silti mielekkääksi osakokonaisuudeksi.

Lyhyempi työaika on helpottanut työelämään siirtymistä

Aloitin kuuden kuukauden NextGen-harjoittelijaohjelman toukokuussa, ja koko kesän olen saanut sopeutua uuteen rooliini ja työelämään vanhempainvapaan jälkeen. Minua ei heitetty suoraan syvään päätyyn, vaan aloitin hallinnollisista tehtävistä ja tutustumisesta esimerkiksi alan suunnitteluohjelmistoihin. Ensimmäinen vesihuollon verkostosuunnittelutehtävänikin on mietitty harjoittelijalle sopivaksi ja silti mielekkääksi osakokonaisuudeksi.

Rauhallinen aloitus on ollut minulle hyvä juttu. Uuteen ammattiin valmistuminen ja paluu vanhempainvapaalta työelämään tapahtuivat kaikki yhdessä rytäkässä. Sitowisellä työn ja perhe-elämän yhteen sovittaminen onkin huomioitu todella hienosti. Olen saanut tehdä toiveitteni mukaista 80-prosenttista työaikaa, mikä on helpottanut omaa jaksamista.

Kuvittelin pitkään, että välimatka varhaiskasvattajasta konsultiksi olisi valtava.

Uraohjaus auttaa tunnistamaan omia vahvuuksia

Vaikka olen alanvaihtaja, minulle on tarjottu Sitowisellä yhtäläiset mahdollisuudet ammatilliseen kasvuun, kuin jos olisin työurani alussa. NextGen-harjoitteluun on sisältynyt runsaasti työelämän uraohjausta ja webinaareja, joista on saanut paljon työkaluja omien vahvuuksien tunnistamiseen.

Kuvittelin pitkään, että välimatka varhaiskasvattajasta konsultiksi olisi valtava. Harjoittelijaohjelma on auttanut oivaltamaan, että monet sosiaali- ja terveysalalta saadut metataidot ovat hyödyllisiä myös nykyisessä työssäni. Vuorovaikutustaitoja ja sosiaalista vastuuta tarvitaan kollegoiden ja asiakkaiden kohtaamisessa. Vesihuollon projekteille on tyypillistä, että työt tehdään yhdessä esimerkiksi katu- ja geosuunnittelun asiantuntijoiden kanssa.

Lupa olla keskeneräinen

Työharjoittelu on osoittanut, että Sitowisellä jokainen saa olla oma itsensä. Minua arvostetaan sellaisena kuin olen. Työtehtävään ei haeta vain rautaista ammattilaista, vaan myös yksilöä ja persoonaa, jonka tuon mukanani työyhteisöön.

Tulevaisuudelta odotan, että opin vähitellen vesihuollon ammattilaiseksi ja pääsen rakentamaan toimivaa kaupunkiympäristöä. Samalla tunnen, ettei minulla ole mikään kiire. Työelämän taitekohdassa minulla on lupa olla keskeneräinen ja hakea rauhassa omaa paikkaani ja identiteettiäni uudella uralla.

Kuva
Olisitko sinä uusi sitowiseläinen.

NextGen - urasi ponnahduslauta

Anniinalle ja muille parille tuhannelle sitowiseläiselle työkaveriksi? Lue lisää Sitowisen NextGen-harjoittelijaohjelmasta!