Vuoden ensimmäisessä The Smart City Talks -webinaarissa sukelsimme EU:n ennallistamisasetukseen ja sen vaikutuksiin kaupungeille ja kunnille. Keskustelussa oli erilaiset keinot ja työkalut ennallistamiseen, latvuspeittävyyden sekä kaupunkivihreän lisäämiseen.
Ennallistamisasetus on osa EU:n biodiversiteettistrategiaa, jonka tavoitteena on pysäyttää luontokato ja kääntää luonnon monimuotoisuuden kehitys myönteiseksi vuoteen 2030 mennessä. Ennallistamisasetuksen tavoitteena on parantaa luonnon tilaa laajasti eri ympäristöissä sekä suojelualueilla että niiden ulkopuolella. Kaupunkiympäristöissä pyritään lisäämään kaupunkivihreän osuutta ja latvuspeitteisyyttä. Suomessa laaditaan kansallista ennallistamissuunnitelmaa, joka valmistuu elokuuhun 2026 mennessä.
Katso webinaaritallenne tästä!
- Kaupunkivihreä ja monimuotoinen luonto merkitsevät meille kaikille parempia elinympäristöjä. Suomessa tiivistikin rakennetut kaupungit ovat hyvin vihreitä, joten lähtökohta asetuksen ja velvoitteiden toimeenpanoon on erittäin hyvä, sanoo ympäristöministeriön erityisasiantuntija Virve Hokkanen.
Ennallistamisasetuksen kaupunkiympäristöjä koskeva artikla 8 edistää ilmastonmuutokseen sopeutumista lisäämällä viilentävää latvuspeittoa ja tulvatorjuntaa parantavaa viherpeitteisyyttä.
- Asetuksen soveltamisalan piiriin eivät tule kuulumaan kaikki Suomen kunnat. Selkeää listaa alueista ei vielä ole, mutta tiedämme, että asetuksen soveltamisalaan tulee kuulumaan noin 60–70 kaupunkia ja kuntaa, Hokkanen kertoo.
Kokonaisuudessaan ennallistamisasetus asettaa kunnille velvoitteita luonnon monimuotoisuuden edistämiseksi, mutta se myös tukee ja raamittaa jo käynnissä olevia toimenpiteitä.
- Esimerkiksi kaavoituksen nykyinen lainsäädäntö luo jo osaltaan hyvät edellytykset tämän asetuksen velvoitteiden toteuttamiselle. Jonkinlaisia muutostarpeita voi olla yleiskaavoihin ja vaikutusarviointeihin. Artiklan myötä korostuu entistä enemmän kaupunkivihreän ja rakentamisen yhteensovittaminen, Hokkanen sanoo.
Ennallistamisasetuksen tavoitteet edellyttävät monenlaisten toimenpiteiden käyttöä luontoarvojen vahvistamiseksi.
- Tässä seikkaillaan aikamoisten käsitteiden viidakossa. Kaupunkien tavoitteet tulevat yleensä erilaisista lainsäädännöistä, säädöksistä ja suosituksista sekä kaupunki- ja kuntakohtaisista sitoumuksista, sanoo Sitowisen palvelupäällikkö Heli Nukki.
Suomen 10 suurinta kuntaa ja kaupunkia ovat sitoutuneet luontokadon pysäyttämiseen. Teema näkyy myös useissa muissa kunnissa ja kaupungeissa, tavoitteiden määrittely vaihtelee alueittain.
- Yksi esimerkki tavoitteista on ennallistamisasetuksessa olevat tavoitteet kaupunkivihreästä ja latvuspeittävyys kaupunkiympäristöjen osalta. Tällä hetkellä paljon puhututtava esimerkki on myös 3–30–300 sääntö. Eli asukkaan ikkunasta tulisi näkyä 3 puuta, 30 kuvaa asuinalueen latvuspeittävyyttä ja 300 tarkoittaa, että jokaisella olisi mahdollisuus päästä puistoon tai viheralueelle tuolla etäisyydellä kodistaan, kertoo Nukki.
Jotta kunnat ja kaupungit pystyvät tekemään toimenpiteitä on tärkeää selvittää luonnon tilasta sen nykytilan lisäksi aiempi tila, jotta ennusteet ja skenaariot pystytään luomaan.
- Toimet vaativat vahvaa yhteistyötä myös kaupungin sisällä, jotta jokaisella oli yhtenäinen ymmärrys käsitteistä, mittaamisesta ja tavoitteista, kertoo Helsingin kaupungin kehityspäällikkö Maria Jaakkola ja lisää:
- Helsingissä jo teemme ja seuraamme monia aiheeseen liittyvä asioita, joten on tärkeä ymmärtää mitä kaikkea jo teemme ja mihin se riittää sekä mitä asioita tulee kehittää. Ennallistamissuunnitelman tulisi ottaa huomioon kaupunkien erityispiirteet ja kaupunkikehityksen tarpeet.
Mitä erilaisista keinoja ja työkaluja kunnille ja kaupungeille on ennallistamiseen, latvuspeittävyyden sekä kaupunkivihreän lisäämiseen? Katso webinaarin tallenne!
EU:n ennallistamisasetus kirittää suomalaisia kaupunkeja ja kuntia lisäämään kaupunkivihreää ja latvuspeitteisyyttä. Sitowisen ekologisen maisemasuunnittelun palvelupäällikkö Aino Karilas antaa vinkit uusien työkalujen hyödyntämiseen:
Olemassa olevan datan hyödyntäminen: kaupungeilla ja kunnilla on jo olemassa olevaa paikkatietoaineistoa metsistä, katupuista ja puistoista sekä viheralueista yleensä. Näissä on paljon potentiaalia ja mahdollisuuksia jatkokäyttöön. Skenaariotarkastelulla voidaan asettaa ja määritellä realistisia aluekohtaisia tavoitteita latvuspeittävyyden ja kaupunkivihreän lisäämiselle.
Smartlas: automatisoitu pilvipalvelu, joka yhdistelemällä tekoälymalleja, kaukokartoitusdataa ja paikkatietoaineistoja tarjoaa lopputuloksena kaupunkikasvillisuuden ajantasaisen tilannekuvan, ilmastoriskit sekä tulevaisuuden skenaariot karttoina.
Planect: hyödyntää Smartlasin dataa ja tuottaa asemakaavojen ilmastovaikutukset, hiilijalanjäljen ja hiilikädenjäljen arvioinnit.
Katuvihreän maksimointi: tarkastellaan alue- tai katukohtaisesti ja määritellään toimenpiteet tarkasti, puiden sijaintia myöten. Työtä tukemaan on luotu erilaisia indikaattoreita, kuten katuviherprosentti, vihertilavuus ja pinta-alamittari, joiden avulla alueelle saadaan määriteltyä maksimaalinen määrä laadukasta katuvihreää.
Lumo-potentiaali: työkalu, jolla voidaan selvittää alueet, joita ei ole vielä tunnistettu arvokkaaksi kaupunkiluonnossa ja joissa voidaan kehittää kaupunkiluonnon monimuotoisuutta. Tarkastellaan vaikuttavimmat keinot ja kullekkin alueelle parhaiten sopivat toimenpiteet, esim. käyttämättömien nurmikoiden muuttaminen niityiksi tai yksilajisten istutettujen luiskien villiinnyttäminen lähiluonnon keitaaksi.
Lopuksi Karilas muistuttaa, että kaupunkivihreää ja latvuspeittävyyttä ei lisätä tyhjiössä. Kaupunkikuvalliset arvot ja kaupunkitilojen toiminnalliset vaatimukset täytyy huomioida. Infra maan alla ja päällä asettaa myös omat reunaehtonsa. Ekologiset verkostot limittyvät toisiinsa ja kaupunkirakenteeseen ja kaupunkiluontoa tulee ajatella kokonaisuutena, tunnistaen eri eliölajien ja elinympäristöjen tarpeet.
