Ilmastonmuutos ja luontokato ovat aikamme suuria kriisejä ja niiden ratkaiseminen vaatii toimia kaikilta aloilta. Kaupungit ja rakennettu ympäristö eivät ole tässä poikkeus. Rakentamisessa tulisikin kiinnittää huomiota esimerkiksi kiinteistön hiilijalanjälkeen, energiankulutukseen ja kiinteistön käyttöasteeseen jo suunnitteluvaiheessa.
Miksi ilmastoviisauden tulisi olla rakentamisen uusi normi?
Ilmastoviisas rakentaminen oli yksi keskeisistä teemoista Sitowisen järjestämässä The Smart City Talks –tapahtumassa. Tilaisuudessa puhuneen WWF:n Liisa Rohwederin mukaan muutoksella on kiire. Tällä hetkellä yli miljoona lajia on ajautumassa sukupuuttoon ihmisten toiminnan takia. Samaan aikaan ihmiskunta ei ole pääsemässä tavoitteeseensa 1,5 asteen lämpenemisestä. Tämä tarkoittaa muun muassa rannikkokaupunkien kasvavaa tulvariskiä ja osalle alueista myös sietämätöntä kuumuutta.
– Ilmastonmuutoksen torjunnassa kestävällä maankäytöllä ja rakentamisella on erittäin suuri merkitys. Asuminen on iso osa suomalaisten hiilijalanjälkeä, joten kaupunkisuunnittelu ja rakennusala ovat avainroolissa ratkaisemassa ongelmia, Rohweder toteaa.
Sallithan markkinointievästeet nähdäksesi sisällön.
Yksi keskeinen keino ilmastokriisin torjunnassa on fossiilienergiasta eroon pääseminen. Yhteiskunnan tulisi vaihtaa energiamuotonsa uusiutuviin. Tämäkin muutos luo painetta rakennusalalle, sillä esimerkiksi kiinteistöjen energiankäyttöön tulee kiinnittää enemmän huomiota. Sitran Mikko Dufva nimeääkin ekologisen jälleenrakentamisen yhdeksi aikamme tärkeimmistä megatrendeistä.
Alalla tulee riittämään töitä aiheen parissa pitkälle tulevaisuuteen. Myös esimerkiksi liikenteen sähköistyminen lisää painetta kiinteistöille, sillä sähköautojen ekologisuus riippuu paljon siitä, millaisella energialla ne kiinteistöissä ladataan.
Ilmastoviisas rakentaminen edellyttää digiloikkaa
Jotta ilmastoviisaus saataisiin aidosti osaksi rakennusalaa, on alan opittava hyödyntämään entistä tehokkaammin dataa omassa päätöksenteossaan. Esimerkiksi tavoiteltaessa kiinteistön hiilineutraaliutta on ensin tunnistettava asiat, jotka kasvattavat rakennuksen hiilijalanjälkeä. Tähän tarvitaan konkreettisia lukuja, dataa. Laadukas data auttaa kohdistamaan toimet oikein, asettamaan tavoitteita ja suuntaamaan teot oikeisiin kohteisiin.
Hiilineutraalius saattaa näyttää eri tahoille hyvinkin erilaiselta. Siksi on tärkeää määritellä tavoitteet ja mittarit, joiden avulla kehitystä seurataan.
Sitowisen ilmastoasiantuntija Emma Liljeström
Sallithan markkinointievästeet nähdäksesi sisällön.
Dataa ja eri mittareita tulisikin olla käytössä esimerkiksi silloin, kun pohditaan vanhojen alueiden uudistamista. Ilman tietoa on mahdotonta tehdä ilmaston kannalta viisainta päätöstä esimerkiksi siitä, tulisiko vanhan tilalle rakentaa uutta vai olisiko sittenkin viisaampaa korjata vanhaa.
Rakennusalalla dataa hyödynnetään kuitenkin vielä varsin vähän. Sitowisen asiantuntija Mikko Ristikangas on sitä mieltä, että edellytykset digitalisaatiolle rakennusalalla ovat jo kunnossa, mutta varsinainen herätys puuttuu. Digitaalisia ratkaisuja ei pitäisi nähdä IT-osaston kuluna, vaan tärkeänä, koko organisaation investointina tulevaan.
TIEKE ry:n toiminnanjohtaja Hanna Niemi-Hugaerts kuitenkin uskoo, että ala on heräämässä ekologisen jälleenrakentamisen aikakauteen. Hänen mukaansa ilmastoviisas rakentaminen saattaa hyvinkin tarjota alalle sysäyksen myös parempaan datan hyödyntämiseen.
– Alalla halutaan selvästi nyt tarttua hiilijalanjälkeen ja ratkaista yhdessä ongelmia. Olen tästä toiveikas, Niemi-Hugaerts toteaa.
Kiinteistöt aktiiviseen rooliin
Hiilijalanjäljen mittaaminen ja hiilineutraaliuteen pyrkiminen rakennusprojekteissa eivät ole ainoita muutoksia, joita ilmastonmuutoksen torjunta vaatii. Helsingin kaupungin erityisasiantuntija Karoliina Auvinen peräänkuuluttaa kiinteistöiltä aktiivisempaa roolia energiankuluttajina.
Kiinteistöissä tulisi pyrkiä eroon fossiilienergiasta ja siirtyä käyttämään uudistuvaa energiaa. Monessa taloyhtiössä maalämpö olisi nykyään kustannustehokaskin ratkaisu.
Kiinteistöjen tulisi myös lisätä joustavuutta energia-asioissa ja huomioida eri energiamuotojen saatavuus. Esimerkiksi kesällä kiinteistö voisi hyödyntää katolle asennettuja aurinkopaneeleja ja talvea varten käytössä olisi toinen uudistuvaa energiaa käyttävä lämmitysratkaisu.
– Maailman muuttuessa kiinteistöjenkin tulisi muuttua passiivisista kuluttajista aktiivisiksi toimijoiksi, Auvinen muistuttaa.
Ilmastoviisaus on monen asian summa, jota yksikään organisaatio tai toimiala ei pysty toteuttamaan yksin. Yhteistyötä tarvitaan, jotta uudet ja hyvät tavat siirtyvät eteenpäin ja kehittyvät. Tämä voi parhaimmillaan aiheuttaa lumipalloefektin, jossa ympäristölle hyvät käytännöt leviävät toimialalta toiselle. Rakennusten ja kiinteistöjen siirtyminen uusiutuviin energiamuotoihin loisi uudistumispainetta esimerkiksi sähköntuotantoon.
- Hyvä uutinen on se, että kaikki ratkaisun avaimet ovat jo käsissämme, kun vain päätämme toimia, Liisa Rohweder muistuttaa.
