Jämsään on suunnitteilla yli viiden kilometrin pituinen ratatunneli

Sitowise on mukana useissa Suomen suurimmissa ratahankkeissa. Jyväskylän ja Tampereen välisen junaradan erityispiirteenä ovat lukuisat tunnelit, ja nyt suunnitteilla on yksi lisää. Noin kahdeksantoista kilometriä pitkälle rataoikaisulle Jämsään on suunnitteilla yli viiden kilometrin pituinen ratatunneli pääosin henkilöliikenteelle. Tunnelin suunnittelussa tarvitaan Sitowiseltä sekä YVA-asiantuntijoita että tunnelisuunnittelijoita.

Jyväskylän ja Tampereen välisen junayhteyden parantamiseen kuuluu lähivuosina useita hankkeita. Yksi niistä on Lahdenperä–Jämsä -rataosan oikaisu. – Noin 18,5 kilometriä pitkä nykyinen rataosuus on tällä hetkellä yksiraiteinen, hidas ja mutkainen, kertoo Sitowisen rataosaston suunnittelupäällikkö Seppo Veijovuori.

Vanha raide jää pääosin tavaraliikenteen käyttöön, ja siksi uusi tunneli suunnitellaan yksiraiteisena. – Rataosuuden kapasiteetti moninkertaistuu, oikaisu lisää henkilöliikenteen matkanopeuksia ja matka-aika lyhenee. Samalla vähennetään liikenteen häiriöherkkyyttä.

Kaksi toteutusvaihtoehtoa kallion läpi

Keski-Suomen korkeiden kalliomäkien läpi louhittavan tunnelin linjausvaihtoehtoja on toistaiseksi kaksi. Valinta tehdään vuoden alussa käynnistyneen ympäristövaikutusten arvioinnin (YVA) perusteella.

Selvitämme vaihtoehtojen luontovaikutukset sekä junaliikenteen aiheuttaman melun ja tärinän vaikutukset. Alueen asukkaat pääsevät vaikuttamaan.

Seppo Veijovuori, Sitowise

– Määrittelemme YVAn ohjelmavaiheessa työsuunnitelman ja vuorovaikutustavat alueen asukkaiden ja muiden sidosryhmien kanssa, Veijovuori kertoo. Yleisötilaisuudet pidetään koronan takia todennäköisesti verkossa. – Siitä olemme saaneet kokemusta jo Helsingin ja Turun välisen nopean ratayhteyden suunnitteluhankkeissa.

Sitowisen asiantuntijat vastaavat koko YVA-prosessista, kuten luontoselvityksistä paikan päällä. – Luontovaikutusten lisäksi arvioimme esimerkiksi junaliikenteen aiheuttamaa melua ja tärinää, vaikka alue on tällä hetkellä pääosin metsää ja asutusta on suhteellisen vähän.

Suunnitteilla Suomen pisimpiä sekaliikennetunneleita

YVA-prosessin jälkeen Sitowisen suunnittelijat aloittavat valitun tunnelilinjauksen yleissuunnittelun. Valmistuttuaan rataoikaisun tunneli olisi jopa viisi kilometriä pitkä. – Pidempi on ainoastaan Vuosaaren satamaradan tunneli, joka on vain tavaraliikenteen käytössä, kertoo Sitowisen kalliorakennesuunnittelija Ulla Sipola jonka tehtävänä on tunnelisuunnittelun lisäksi avustaa suunnitteluprojektinjohtoa.

Uuden tunnelin suunnittelussa hyödynnetään laajasti Sitowisen asiantuntijoiden osaamista ja kokemusta kotimaan suurimmista rata- ja maantietunnelihankkeissa. – Esimerkiksi Espoo–Lohja-rataosuudelle olemme suunnitelleet useita tunneleita, Veijovuori sanoo.

Jokainen tunneli on ainutlaatuinen ja sen ympäristö uniikki. Siksi suunnittelua edeltävät aina laajat tutkimukset. – Ne antavat tärkeää lähtötietoa kallioperästä ja sen rakennettavuudesta, Sipola sanoo. Tunnelisuunnittelussa on aina varauduttava myös luonnonmateriaalin aiheuttamiin yllätyksiin. Vastaan voi tulla esimerkiksi heikkolaatuista kalliota tai kohtia, joissa kalliota ei ole lainkaan. – Kallio toimii tunnelin kantavana rakenteena, joten sitä on oltava riittävästi tunnelin joka puolella.

Tunnelirakentamisen etuna on, että junat kulkevat piilossa maan alla. – Maisema jää etenkin kalliotunneleissa ennalleen, lukuun ottamatta tunnelin suuaukkoja ja tarvittavia pystykuiluja, Sipola korostaa. Tunneli antaa suojaa myös säältä. – Maan alla on aina tasaiset olosuhteet.
 

Tunnelien etuna on maiseman säilyminen, suoja säältä ja tasaiset olosuhteet. Tunnelien turvallisuusvaatimukset ovat kehittyneet ja suomalainen tunnelisuunnittelu on huippuluokkaa.

Ulla Sipola, Sitowise

Tunnelien turvallisuus kehittyy koko ajan

Ratatunnelien suunnittelu on ollut pitkään Suomessa harvinaista, ja vasta viime vuosina uusia tunneleita on alettu suunnitella myös raitioliikenteelle ja junille. Ratatunnelit eroavat maantietunneleista esimerkiksi mitoiltaan ja tekniikaltaan.

Ajan kanssa tunnelien varustelu ja turvallisuusvaatimukset ovat kehittyneet. – Tunnelien suunnittelussa käydään tiivistä vuoropuhelua palo- ja pelastustekniikan viranomaisten kanssa, Sipola sanoo. – Suomalainen tunnelisuunnittelu onkin huippuluokkaa, ja siksi esimerkiksi Suomen metro on maailman turvallisin metro.