Jarmo Välimaa arvioi, että hänellä on Suomessa parikymmentä kollegaa. Työhygieenikkojen tekemä työ on tärkeää, sillä terveellinen työympäristö on perusedellytys työntekijän hyvinvoinnille.

– Monesti luullaan, että me kehotamme ihmisiä pesemään käsiä ja valvomme, että ruoka on puhdasta, työhygieenikko Jarmo Välimaa nauraa ja kaivaa työpaikkansa varaston hyllystä nuottitelineeltä näyttävän kapistuksen. 

Telineen päähän hän kiinnittää mustan esineen, josta johtaa pitkä, ohut letku rengaspainemittaria muistuttavaan laitteeseen.

– Tämä on syklonikeräin, jolla kerätään hienopölyä ja kvartsia, mies valaisee ja vahvistaa havainnon todeksi: nuottiteline se on, ja varsin kätevä apuväline hänen työssään.

Monesti luullaan, että me kehotamme ihmisiä pesemään käsiä ja valvomme, että ruoka on puhdasta.

Jarmo Välimaa, Sitowise

Occupational Hygiene

Mutta mitä ihmettä työhygieenikko oikeasti sitten tekee? Työhygieniapalvelujen englanninkielinen termi ”Occupational Hygiene” kuvaa Jarmon mukaan suomenkielistä paremmin, mitä työnkuvaan kuuluu.

– Työhygieenikko arvioi, mittaa ja ehkäisee työympäristön vaaratekijöitä, hän tiivistää.

Suurin osa työkohteista sijaitsee tehtaissa ja tuotantolaitoksissa, joissa työhygieenikko tutkii työntekijöiden altistumista erilaisille kemiallisille, fysikaalisille ja biologisille altisteille kuten pölylle, kemikaaleille, melulle, tärinälle, säteilylle ja mikrobeille.

Yhä useammin työhygieenikon voi tavata myös rakennustyömaalla. Asiakkaiden joukosta löytyy muun muassa sellaisia nimiä kuin Rudus, Nordkalk ja NCC.

Mikrobeja ja pölypartikkeleita

Jarmon työkaluvarastossa Turun Helsinginkadulla huomio kiinnittyy nuottitelineiden ohella jääkaappiin, mutta se on kuulemma mikrobinäytteiden, ei virvokkeiden, säilyttämistä varten.

Mikroskooppeja ei hyllystä löydy vaan näytteet lähetetään aina akkreditoituihin laboratorioihin tarkempaan analyysiin.

Pölyhiukkasia sen sijaan voidaan tutkia Sitowisen omassa laboratoriossa Espoon Säterissä. Siellä on vaaka, jolla pystytään punnitsemaan pölypartikkeleita, ja sitä kautta mittaamaan pölypitoisuuksia. Mikä tahansa vaaka ei tähän hommaan tietysti sovellu. Jarmo muistelee, että vaa’alla pystytään mittaamaan milligramman sadasosia.

Vaaka palvelee myös Sitowisen ympäristötutkijoita, jotka tutkivat esimerkiksi maa-ainesten otosta, turveteollisuudesta ja liikenteestä aiheutuvia pölypäästöjä.

Työhygieniamittauksissa laitteet kiinnitetään työntekijään.
Työntekijän altistumista tutkitaan esimerkiksi kasvojen lähettyville asennettavalla keräimellä, jota työntekijä kantaa työpäivän ajan mukanaan.

Mittauksista parannusehdotuksiin

Mittaukset ovat vain osa työhygieenikon työtä. Ennen niitä Jarmo paneutuu huolellisesti siihen, mitä asiakkaan yrityksessä tehdään, ja miten työprosessit etenevät.

Hän tutustuu työoloihin myös keskustelemalla työsuojelupäällikön, työnjohtajan ja työntekijöiden kanssa. 

Mittausten jälkeen seuraa raportointivaihe, jossa tarvitaan läppäriä. Työhygieenikko kirjaa havainnot ylös ja antaa suositukset siitä, mitä työpaikalla kannattaa tehdä tilanteen parantamiseksi. Tärkeimpiä yhteistyökumppaneita on työterveyshuolto. 

Sosiaaliset taidot tärkeitä

Jarmo Välimaalla on takana työhygieenikon uraa jo 15 vuotta. Hänen tiensä kulki Sitowiselle aikanaan yrityskaupan kautta, jossa Sitowise osti ympäristöteknisiin mittauksiin erikoistuneen Envimetria Oy:n.

Hyvä työhygieenikko on hänen mukaansa tarkkaavainen, havainnointi- ja ongelmanratkaisukykyinen sekä huolellinen. Etenkin kenttätyössä tarvitaan kykyä tulla sujuvasti toimeen erilaisten ihmisten kanssa.

– Parasta työssä on sen monipuolisuus ja se, että pääsee tutustumaan työpaikkoihin ja -yhteisöihin, joita ei tavallisesti näkisi.

Tutustu palveluihimme!