EU:n kestävyysraportointidirektiivin (CSRD) tavoitteena on lisätä läpinäkyvyyttä yritystoiminnan vaikutuksiin, tuoda avoimuutta raportointiin ja tehdä yritysten tuottamasta tiedosta vertailukelpoista sekä edistää kestävää liiketoimintaa. Kestävyysraportointi kattaa kolme osa-aluetta, jotka ovat ympäristövastuu, sosiaalinen vastuu ja hallinnollinen vastuu.
Raportoitavien ilmastoasioiden joukossa on jatkossa myös yritysten hiilijalanjälki ja työmatkustuksen aiheuttamat päästöt. Yhtenäiset raportointistandardit kuvaavat tarkemmin eri osa-alueiden osalta raportoitavat sisällöt.
- Kestävyysraportointidirektiivin mukainen raportointivelvollisuus tulee koskemaan ensimmäisessä vaiheessa listattuja, yli 500 henkilöä työllistäviä yrityksiä. Näin ensimmäiset raportit, jotka perustuvat vuoden 2024 tietoihin, julkaistaan vuonna 2025 perinteisen tilinpäätöksen rinnalla. Sitowise on mukana tässä ensimmäisessä aallossa, kertoo Sitowisen vastuullisuusasiantuntija Essi Lahti.
Jo seuraavana vuonna, vuonna 2025, raportointivelvoitteet laajenevat koskemaan yrityksiä, jotka täyttävät vähintään kaksi näistä kriteereistä: työllistävät vähintään 250 henkilöä, nettoliikevaihto on vähintään 40 miljoonaa euroa tai taseen loppusumma vähintään 20 miljoonaa. Vuonna 2026 soveltamisala laajenee koskemaan myös listattuja pk-yrityksiä.
Sitowisen oman hiilijalanjäljen laskentaa on kehitetty vuosi vuodelta. Nyt uusien raportointivaatimusten alla meillä toteutettiin ensimmäistä kertaa työntekijöiden kulkutapoja kartoittava työmatkakysely.
Essi Lahti, Sitowise
Työmatkustamisesta syntyvät päästöt ovat osa yrityksen hiilijalanjälkeä
Työmatkaliikenteen päästöjen osuus erityisesti toimistotyön päästöistä on huomattavan suuri. Kestävyysraportointidirektiivin myötä työntekijän kodin ja työpaikan välisen matkan sekä työasiamatkojen päästöt on huomioitava hiilijalanjäljen laskennassa.
- Sitowisen oman hiilijalanjäljen laskentaa on kehitetty vuosi vuodelta. Nyt uusien raportointivaatimusten alla meillä toteutettiin ensimmäistä kertaa työntekijöiden kulkutapoja kartoittava työmatkakysely, jotta saimme päästölaskennan mahdollisimman kattavaksi. Kyselystä saatiin myös paljon tärkeää taustatietoa kestävän työmatkaliikkumisen kehittämiseen, Lahti kertoo.
Kysely toteutettiin joulukuussa 2023 koko konsernille ja vastauksia saatiin yhteensä 1138 henkilöltä. Suomessa työskentelevistä vastaajista 53 % taittaa kodin ja työpaikan välisen työmatkan omalla autolla, kun taas kävellen, pyörällä, joukkoliikennettä tai kimppakyytiä käyttäen kulkee 43 % vastaajista. Mahdollisuuksia kestävien kulkutapojen käytön lisäämiseen olisi paljon. Vastaajista peräti 65 % ilmoitti, että voisi hyvin helposti kulkea työmatkan kävellen, pyörällä, joukkoliikenteellä tai kimppakyydillä.
Toimipaikkojen sijainti, kiinteistön olosuhteet ja työmatkaliikkumisen työsuhde-edut vaikuttavat siihen, millä kulkutavalla työmatka tehdään ja kuinka paljon toimistolla käydään.
Milla Talja, Sitowise
Vastuullisen työmatkaliikenteen edistämisen parissa yli 10 vuotta toimineen Sitowisen vanhemman asiantuntijan Milla Taljan mukaan kestävää työmatkaliikkumista tukemalla työnantaja voi lisätä työntekijöiden arkiliikkumista ja vähentää työmatkaliikkumisen päästöjä.
- Toimipaikkojen sijainti, kiinteistön olosuhteet ja työmatkaliikkumisen työsuhde-edut vaikuttavat siihen, millä kulkutavalla työmatka tehdään ja kuinka paljon toimistolla käydään. Päivittäinen liikunta vähentää tutkitusti myös sairauspoissaoloja, Talja sanoo.
Sitowisen Suomen toimistoissa työmatkaliikkumisen päästöt ovat vähentyneet etätyön yleistymisen myötä. Vain 30 % vastaajista ilmoitti kulkevansa toimistolle viitenä päivänä viikossa. Ruotsissa puolestaan 54 % vastaajista ilmoitti käyvänsä toimistolla viitenä päivänä viikossa. Ruotsin vastaajien joukossa työmatkapyöräilyn ja -kävelyn osuus oli huomattavasti suurempi kuin Suomessa.
Tarvitsetko apua työmatkustamisesta syntyvien päästöjen raportointiin tai laajemmin kestävyyden ja vastuullisuuden kehittämiseen?
Sen lisäksi, että Sitowise haluaa kehittää sujuvia, vastuullisia ja työntekijän hyvinvointia tukevia työmatkoja sisäisesti, tarjoamme myös asiakkaillemme työkaluja ja konsultointiapua työmatkaliikkumisen kestävyyden kehittämiseen.
- Päästölaskennan lisäksi toteutamme tarvittavat taustaselvitykset ja kyselyt, ja tarjoamme apua myös esimerkiksi työpaikkakohtaisen kestävän liikkumisen suunnitelman laatimiseen, toimenpiteiden määrittelyyn ja toteuttamiseen, kertoo Talja.
Lisäksi vastuullisuuspalveluissamme autamme yrityksiä ja muita organisaatioita ymmärtämään toimintansa ympäristövaikutuksia muun muassa hiilijalanjälkilaskennan keinoin sekä laatimalla yritykselle vastuullisuusohjelman, jonka ohjaamana kestävyys- ja vastuullisuustoimenpiteitä voidaan lähteä viemään eteenpäin.
- Kestävyysraportointiin valmistautumiseksi tarjoamme esimerkiksi kaksoisolennaisuusanalyysia, joka auttaa yritystä hahmottamaan toimintansa olennaisimmat kestävyysvaikutukset ja siten antaa lähtökohdat myös raportointiin vietävien tietojen tunnistamiseksi. Sitowiselta löytyy tosi monipuolista vastuullisuus-, ympäristö- ja ilmasto-osaamista, ja meiltä saa apuja myös hyvin ajankohtaisiin luonnon monimuotoisuuden huomioinnin ja kehittämisen tarpeisiin, kertoo kestävän kehityksen vanhempi asiantuntija Katariina Palomäki.
