Rahoituksella ja rahoitusmarkkinatoimijoilla on merkittävä rooli ilmastotavoitteiden saavuttamisessa.
On arvioitu, että pelkästään EU:n vuoteen 2030 tähtäävien ilmastotavoitteiden saavuttaminen vaatii noin 180 miljardia euroa ylimääräisiä vuosittaisia investointeja seuraavan vuosikymmenen aikana. Tämä on valtava määrä pääomaa, jota ei pystytä rahoittamaan pelkästään julkisilla varoilla, vaan yksityisen pääoman merkitys korostuu.
Vihreä rahoitus lähti liikkeelle rahoituslaitosten omasta halusta ja ilmastotavoitteiden tärkeydestä. Lainsäädäntö tuli perässä tukemaan ja nopeuttamaan tätä prosessia. Nyt vihreän korjausrakentamisen kohdalla on käymässä samoin. EU:ssa on vireillä hanke, jonka tavoitteena on tehostaa kiinteistöjen remontointia niiden energiatehokkuuden parantamiseksi.
- Näen, että korjausrakentaminen lisääntyy tulevaisuudessa ja EU:n kautta tämä tulee implementoitavaksi kaikille maille. Jos markkinat eivät korjaa itseään, niin muutos lähtee tulemaan lainsäädännön kautta, kuten aiemminkin, sanoo Danske Bankin kestävän rahoituksen asiantuntija Karoliina Munkki.
Tahtotila on rahoittaa myös sellaista korjausrakentamista, joka parantaa kiinteistön energiatehokkuutta.
Karoliina Munkki, Danske Bank
Kun pankkiin saapuu rahoitusta vailla oleva hanke, se käy läpi asiantuntijoiden riksianalyysit ja muut normaalit protokollat. Munkin työpöydälle se saapuu siinä vaiheessa, kun on aika tarkastella hankkeen vihreyttä ja vastaako se pankin vihreän rahoituksen viitekehyksessä asetetut kriteerit.
Tällä hetkellä vielä suuri osa Danske Bankin vihreän rahoituksen hakemuksista kiinteistöjen osalta on kohteille, jotka ovat jo valmiiksi energiatehokaita eli korkeimman energialuokan kiinteistöjä tai sertifioituja kiinteistöjä.
- Pankki on tietenkin kiinnostunut rahoittamaan jo valmiiksi energiatehokkaita kiinteistöjä. Kuitenkin tahtotila on rahoittaa myös sellaista korjausrakentamista, joka parantaa kiinteistön energiatehokkuutta. Uskon, että kun saadaan rummutettua asiaa ja saadaan enemmän näkyvyyttä korjausrakentamiselle, niin myös näiden hankkeiden määrä tulee lisääntymään vihreän rahoituksen piirissä, Munkki kertoo.
Rahoitus on äärimmäisen keskeisessä asemassa, kun mietitään esimerkiksi suomalaisen rakennuskannan korjausvelan pienentämistä. Rahoitussektorin rooli on tärkeä ja se korostuu, kun puhutaan siirtymästä, jossa saadaan olemassa olevaa rakennuskantaa kunnostettua.
- Varsinkin kasvukeskusten ulkopuolella tämä on tunteita herättävä keskustelu ja se on ymmärrettävää. Kaupungistuminen on trendi, joka ajaa ihmiset asumaan kaupunkeihin, jolloin korjausrakentamisen rahoitus kasvukeskusten ulkopuolella on pankille usein riski.
Henkilökohtainen näkemykseni on, että yksityisen rahoituksen lisäksi valtio- ja EU-taholta tulevan tuen pitää kasvaa, jos EU haluaa päästä asettamiinsa tavoitteisiin.
Karoliina Munkki, Danske Bank
Pankeilla on yhteiskunnallisesti tärkeä rooli rahoituksen tarjoajina, joten myös niiden tulee panostaa yhä enemmän vihreään rahoitukseen. Käytännössä tämä tarkoittaa, että mahdollisimman paljon rahaa kanavoidaan ilmaston ja ympäristön kannalta kestäviin hankkeisiin.
Kun kyseessä on ihmisen koti, voi olla hankala nähdä itse, jos on menty jo sen asian yli, että kiinteistöä olisi kannattava lähteä korjaamaan.
- Koti ei ole mikä tahansa aineeton erä, vaan iso varallinen erä ja turvapaikka.
Miltä tulevaisuus näyttää vihreän rahoituksen osalta, jos ajatellaan vaikka energiatehokkuutta tukevan korjausrakentamisen rahoitusta?
- Henkilökohtainen näkemykseni on, että yksityisen rahoituksen lisäksi valtio- ja EU-taholta tulevan tuen pitää kasvaa, jos EU haluaa päästä asettamiinsa tavoitteisiin.
Komission tavoitteena on vähintään kaksinkertaistaa korjausrakentamisen määrä seuraavan kymmenen vuoden aikana ja varmistaa, että korjaukset parantavat energia- ja resurssitehokkuutta.
- Toki on myös odotettavissa, että rahoituksen kysyntä pankeilta kasvaa myös vanhempien rakennusten energiatehokkuuden parantamiseen tähtäävien remonttien osalta, Munkki pohtii.
Karoliina Munkki on kestävän rahoituksen asiantuntija Danske Bankissa. Hän työskentelee pankin yritysasiakasliiketoiminnan Sustainability Advisory -yksikössä, joka mahdollistaa asiakkaille kestäviä rahoitusratkaisuja ja siihen liittyvää neuvontaa. Ennen nykyistä työnkuvaansa hän on työskennellyt muun muassa Danske Bankin Suomen liiketoimintojen vastuullisuuspäällikkönä. Karoliina on yksi Järjen ääni - Vihreä korjausrakentaminen -oppaan kirjoittajista.
