Korjausrakentamisen päästöistä ainutlaatuista tietoa
Työ kulutuksen hiilijalanjäljen selvittämiseksi jatkuu - kaupunkien korjausrakentamisesta aiheutuvien päästöjen merkitystä tarkasteltiin uudenlaisessa kehityshankkeessa.
Rakennuksista ja rakentamisesta arvioidaan aiheutuvan noin kolmannes koko Suomen kasvihuonekaasupäästöistä, kerrotaan Rakennusteollisuuden laatimassa vähähiilisyyden tiekartassa. Rakennetun ympäristön hiilijalanjälki on siis valtava ja sen merkitys ilmastonmuutoksen torjunnassa ratkaiseva.
Rakentamisesta aiheutuvia kasvihuonekaasupäästöjä on kuntatasolla tarkasteltu aikaisemminkin osana Kulma-mallilla toteutettua kulutuksen päästölaskentaa, kun uudisrakennusten, siltojen sekä katujen ja teiden rakentamisesta aiheutuneet päästöt julkaistiin keväällä 2023.
Korjausrakentamisen päästöjä ei kuitenkaan ole aikaisemmin pystytty arvioimaan, vaikka näiden merkityksen päästöjen kannalta on arvioitu olevan huomattava. Kansallista tilastoa toteutetuista korjausrakennushankkeista ei ole saatavilla, joten ratkaisua päästölaskentaan lähdettiin hakemaan Helsingin, Tampereen, Turun ja Sitowisen yhteishankkeessa kaupunkien rakennusvalvonnan rakennuslupatiedoista.
Laskennan tulokset ovat erittäin mielenkiintoisia ja vahvistavat arvion siitä, että korjausrakentamisen päästöillä on merkittävä rooli rakentamisen ja yhteenlaskettujen kulutuksen päästöjen osalta. - Emma Liljeström, Sitowise
Tiedot laskentaa varten kerättiin lupatietojen toimenpidekuvausten pohjalta tekoälyä hyödyntäen. Korjaustoimenpiteistä tunnistettiin taulukossa esitetyt toimenpidetyypit, joille määriteltiin päästökertoimet perustuen kokemusperäisiin arvoihin toimenpiteen vaatimista suoritteista ja materiaaleista, sekä näihin pohjautuvista päästöarvioista.
Taulukko: Tunnistetut korjaus- ja muutostoimenpiteet sekä Kulma-mallissa käytetyt päästökertoimet.
- Laskennan tulokset ovat erittäin mielenkiintoisia ja vahvistavat arvion siitä, että korjausrakentamisen päästöillä on merkittävä rooli rakentamisen ja yhteenlaskettujen kulutuksen päästöjen osalta. Mukana olleissa kaupungeissa korjausrakentamisen päästöjen osuus kaikista rakentamisen päästöistä vaihteli noin 55 prosentista hieman yli 60 prosenttiin, kertoo Emma Liljeström Sitowiseltä.
Eri kaupunkien välillä korostuivat erityyppiset korjausrakentamisen toimenpiteet. Tampereella julkisivuremontit sekä sisäilma- ja kosteustekniset korjaukset erottuivat päästöjen osalta muista korjaustoimenpiteistä, kun taas Turussa putkiremontit erottuvat verrattaessa muiden kaupunkien päästöihin. Helsingissä asukaskohtaiset korjausrakentamisen päästöt olivat jonkin verran muita kaupunkeja pienemmät.
Kuva:Helsingin, Tampereen ja Turun korjausrakentamisen päästöt (t CO2-ekv/asukas) vuonna 2022.
- Vuosittaista vaihtelua korjausrakentamisen päästöjen osalta olisi mielenkiintoista seurata jatkossa. Myös analyysit kaupunkien rakennuskannan erityispiirteistä sekä iästä voisivat tuoda mielenkiintoista lisää tulosten tulkintaan, pohtii Liljeström.
Hankkeessa tarkasteltiin lisäksi myös joukkoliikenteen päästöjä sekä kaupunkiorganisaation hankinnoista aiheutuvia päästöjä. Joukkoliikenteen päästölaskenta perustui kaupunkien joukkoliikenteestä vastaavilta yhtiöiltä saatuihin tietoihin ja hankintojen päästölaskenta kaupunkien ostolaskudataan.
Kulutuksen päästöjen arviointiin kehitettyä Kulma-mallia on pyritty koko sen olemassaolon ajan kehittämään ja tarkentamaan. Hankkeeseen osallistuneiden kaupunkien avulla on saatu taas hiukan aikaisempaa kattavampi kuva kaupunkien ja kaupunkilaisten toiminnasta aiheutuvista kasvihuonekaasupäästöistä. Kehitystyö jatkuu jälleen syksyllä 2024 käynnistyvässä hankkeessa.
Hankkeen toteutti Sitowise Oy yhdessä Helsingin, Tampereen ja Turun kaupunkien kanssa.
Image
Mitä tarkoitetaan kulutusperusteisilla päästöillä?
C40Cities Knowledgehubin kuvaa mukaillen.
Puhuttaessa kaupunkien kasvihuonekaasupäästöistä tarkoitetaan usein alueellisilla päästölaskentamalleilla laskettuja kasvihuonekaasupäästöjä.
Alueelliset päästölaskentamallit kattavat kaupungin maantieteellisellä alueella tapahtuvat sekä energiankulutuksesta ja jätehuollosta aiheutuvat päästöt. Esimerkiksi kaupungissa sijaitsevan tehtaan päästöt lasketaan kaupungin päästöiksi vaikka tehtaalla tuotetut tuotteet hyödynnettäisiin muualla.
Kulutuksen kasvihuonekaasupäästöjä laskettaessa laskentaan sisältyvät kaikki kaupunkilaisten kulutuksesta aiheutuvat päästöt, huolimatta siitä, missä kulutetut hyödykkeet on tuotettu. Alueellisessa laskennassa esimerkiksi betonin valmistuksesta aiheutuvat päästöt kohdentuvat sinne missä tehdas toimii. Kulutusperusteisessa mallissa arvioitaessa rakentamisesta aiheutuvia päästöjä kohdentuvat päästöt siihen kaupunkiin missä betoni kulutetaan, vaikka betonin tuotanto olisikin tapahtunut toisaalla.
Alueelliset ja kulutukseen perustuvat päästölaskennat ovat osittain päällekkäisiä. Ne eivät siis ole vaihtoehtoja toisilleen vaan täydentävät toisiaan ja tarjoavat yhdessä laajemman tietopohjan kunnan ja kuntalaisten toiminnasta aiheutuvista kasvihuonekaasupäästöistä.
