Kylätalkoot tarjoaa toimintamallin asukastoiminnan kehittämiseen

Ympäristöpääkaupungin yhteistyökumppanina vuonna 2021 toiminut Sitowise etsi innovaatiokilpailun kautta ratkaisuideoita kaupunkilaisten osallistamiseen. Ehdotuksien joukosta voittajaksi valittiin vastuullisuusprojekti Kylätalkoot, jolle Kestävä Lahti -säätiö myönsi 34 000 euron rahoituksen hankkeen toteuttamista varten. 

Kylätalkoot-toimintamalli tuo ideoita ja auttaa alkuun

Kylätalkoot on asukasyhdistyksille luotu toimintamalli, jota pilotoitiin syksyn 2021 aikana kehityshankkeessa. 

Asuinalueiden osallistamiseen keskittyvän hankkeen takana on kaksi asukasyhdistysaktiivia, Marianne Kämi ja Johanna Ruuhijärvi. Kylätalkoot-kehityshanketta pilotoitiin neljällä asuinalueella Lahdessa, paikallisten asukasyhdistysten kanssa.

Hankkeen aikana valmistui myös Kylätalkoot-työkirja, toimintamalli tämän päivän asukasyhdistyksille. Työkirjan avulla toimintamalli voidaan ottaa käyttöön kaikissa eri asukas- ja kaupunginosayhdistyksissä. Kylätalkoiden tavoite on auttaa asukasyhdistyksiä imagon nostatuksessa ja sitä kautta varmistaa asukasyhdistysten säilyminen ja aktiivisuus myös tulevaisuudessa. Sitowise on ollut tiiviisti mukana asiantuntijaroolissa sekä toteuttamassa toimintamallia ja työkirjaa.

Asukasyhdistys kokoaa, osallistaa ja saa pitämään huolta

Hankkeen projektijohtajat Kämi ja Ruuhijärvi kokevat, että asukasyhdistykset ovat kaupungin sisäinen voimavara, joka helposti näyttäytyy vaatimattomana talkootoimintana. Vanhan ajan pihatalkoiden lisäksi asukasyhdistys on asukkaita yhteen kokoava ja osallistava voima. Toiminnalla on myös laajempia merkityksiä. 

– Asukasyhdistys pystyy tavoittamaan asuinalueellaan kaikenikäisiä ja sen kautta voi saada kaikkien, hiljaistenkin, äänen kuuluviin. Osallisuus ja osallisuuden kokeminen toteutuvat siellä ihan ruohonjuuritasolla, Johanna Ruuhijärvi sanoo.

– Kun asuinympäristössä on aktiivista toimintaa, se hyödyttää koko asuinalueen elinkaarta. Ihmiset myös haluavat huolehtia lähiympäristöstään, kun he voivat osallistua ja vaikuttaa. Sosiaalinen ja ympäristöllinen kestävyys kulkevat tässä käsi kädessä, Marianne Kämi toteaa.

Sitowiselle on tärkeää kehittää kaupungin elinvoimaisuutta ja vahvistaa asukkaiden osallisuuden kokemusta.

– Asukasyhdistystoiminta on tärkeä suoran demokratian muoto. Kaupunginosan asiat ovat lähellä ihmistä, ja jokaiselle voidaan etsiä oma tapa vaikuttaa: ikäihmisille yhteisöllistä tekemistä, nuoria kiinnostaa usein lähiluonto ja harrastusmahdollisuudet, joku taas haluaa ajaa itselleen tärkeää asiaa asukastoiminnan kautta. Kylätalkoiden briljantti juttu on, että tunnistetaan erilaiset asukasprofiilit. Se on tärkeää lähidemokratian näkökulmasta, Sitowisen johtava asiantuntija Kalle Nieminen sanoo.

– Toimivalla lähidemokratialla on myös suurempi yhteiskunnallinen merkitys. Osallisuuden kokemus on tärkeä meille jokaiselle: se että pystyt vaikuttamaan asioihin ja määrittelemään, miten ja kenelle kaupunkia ympärilläsi luodaan, Nieminen toteaa. 

Kyläläisten profiilit apuna suunnittelussa

Nyt kehitetty toimintamalli auttaa asukasyhdistystä kehittämään toimintaansa ja lisäämään toiminnan houkuttelevuutta. Syksyn pilotointivaiheessa kerättiin asukasymmärrystä muun muassa siihen, millaisia asukkaita eri alueilla asuu ja mitä he toivovat omalta asuinalueeltaan. Työkirjaan on luotu kuusi erilaista asukasprofiilia: kuvitteellisia henkilöitä, joiden avulla asukasyhdistys voi tunnistaa ja aktivoida asukkaita mukaan yhteiseen toimintaan. 

Vaikka talkooporukoiden haasteena onkin monessa asukasyhdistyksessä aktiivisten tekijöiden ikääntyminen, myös uudet sukupolvet ovat löytäneet asukastoiminnan. Kämi ja Ruuhijärvi ovat tästä eläviä esimerkkejä, itsekin asukasyhdistyksen aktiivisia toimijoita. 

– Kehityshankkeen aikana eräs noin 12-vuotias tyttö lähti myös mukaan hankkeessa mukana olleen asukasyhdistyksen toimintaan. Hän tuskin oli ajatellutkaan tällaista toimintaa harrastukseksi itselleen, mutta hän toi mukanaan paljon hienoja ideoita – ja kavereitaan mukaan yhdistyksen tapahtumaan. Tämä onkin hankkeessa yhtenä tavoitteena: brändätä toimintaa tähän päivään ja helpottaa siten uusien, eri-ikäisten aktiivien löytymistä, Ruuhijärvi sanoo.

Työkirjaan on koottu myös vinkkejä ja ideoita toimintaan ja alueelliseen näkymiseen. Kun asukasyhdistys on esillä alueen sosiaalisessa mediassa ja tapahtumista kerrotaan avoimesti, toimintaan on uusienkin ihmisten matala kynnys lähteä mukaan.

– Näimme, että kun asukasyhdistyksen toimintaa vähän kehitetään eteenpäin, saadaan sen kautta paikallista aktiivisuutta lisättyä. Se taas palvelee sekä alueen asukkaita että koko kaupunkia, mutta myös lisää asuinympäristön elinvoimaa ja hyvinvointia, Kämi arvioi.

Kylätalkoot-toimintamalli on kaikkien Suomen asukasyhdistysten käytettävissä ja otettavissa käyttöön. Mallin kehittäjät hakevat parhaillaan jatkorahoitusta jatkokehittämiselle ja hyväksi todetun toimintamallin jalkauttamiseen. 

Tutustu käsikirjaan tästä linkistä: Kylätalkoot – Käsikirja asukasyhdistysten sankareille

Yhteystiedot:

Kylätalkoot
Marianne Kämi ja Johanna Ruuhijärvi
kylatalkoot@gmail.com

Sitowise 
Kalle Nieminen
kalle.nieminen@sitowise.com