Monimuotoinen kaupunki vaatii moninaiset tekijät

Monimuotoisuudella on monta merkitystä. Sitowisen 15.9.2022 järjestämässä The Smart City Talks -tapahtumassa tuotiin esille, että erilaisten asukkaiden yhdenvertaisuutta ja viihtyvyyttä voidaan edistää, kun myös kaupunkien kehittämiseen osallistuu monimuotoinen joukko osaajia. Hyvällä suunnittelulla voidaan myös suojella luonnon monimuotoisuutta kaupungeissa.

Kaupungistuminen, ilmastonmuutos ja globaalit kriisit ovat kaupungeille uhkia mutta myös mahdollisuuksia. Kaupunkien vallassa on etsiä ja toteuttaa ratkaisuja, jotka tukevat sekä ihmisten että luonnon monimuotoisuutta.

Sitowisen The Smart City Talks -tapahtumassa kuultiin kolmen vierailevan puhujan alustuspuheenvuorot ja käytiin keskustelua monimuotoisuuden teemoista alan asiantuntijoiden kesken. Vierailevina puhujina olivat yhdenvertaisuuskonsultti ja -kouluttaja Hodan Mohamed, europarlamentaarikko Sirpa Pietikäinen sekä tanskalainen arkkitehti ja Soft City -teoksen kirjoittaja David Sim. Voit katsoa The Smart City Talks -tapahtuman tallenteen täältä.

Lisäksi tapahtumassa esitettiin Sitowisen omien asiantuntijoiden video-osuudet, joissa käsiteltiin kaupunkiluonnon hyvinvointia ja kaupunkiliikkumisen muutoksia.

Monimuotoisuus on valtava mahdollisuus, johon suunnittelijoiden pitää tarttua.

Heikki Haasmaa, Sitowise toimitusjohtaja

Tapahtuman alussa haastateltu Sitowisen toimitusjohtaja Heikki Haasmaa totesi edustavansa itse rakennetun ympäristön alan suunnittelijan stereotyyppiä, keski-ikäistä miestä.

– Monimuotoisuus on valtava mahdollisuus, johon suunnittelijoiden pitää tarttua. On ensiarvoisen tärkeää luoda organisaatiokulttuuria, jossa erilaiset ihmiset kokevat turvallisuuden ja kunnioituksen tunnetta. Monimuotoisuus synnyttää innovaatioita ja älykkäitä kaupunkeja, Haasmaa sanoi.

Monimuotoisuus ei synny itsekseen

Hodan Mohamed avasi keskustelun puhumalla yhdenvertaisuudesta – ja sen puutteesta – työmarkkinoilla. Hän kertoi hiljattain näkemästään työpaikkailmoituksesta, jossa naisvaltaisen farmasia-alan tehtävään haettiin kirjaimellisesti ”heikkiä”.

Mohamedin viesti oli, että suomalainen työelämä tarvitsee monimuotoisuutta, ja sitä tulisi edistää rekrytoinneissa. Monimuotoisuudella hän tarkoittaa esimerkiksi etnistä taustaa, sukupuoli-identiteettiä sekä kaikenlaisia vähemmistöjä. Mohamed otti esimerkiksi menestyvän saksalaisen IT-konsultointiyritys Auticonin, joka työllistää autismikirjon henkilöitä.

– Yhdenvertainen kohtelu on eettisesti tärkeää, ja tutkimusten mukaan sellaiset tiimit myös pärjäävät parhaiten, joissa on eniten diversiteettiä. Tällaiset tiimit ovat herkempiä huomioimaan asiakkaiden erilaisia tarpeita, Mohamed sanoi.

Jos halutaan edistää esimerkiksi tasa-arvoa, on asetettava mitattavat tavoitteet.

Hodan Mohamed, yhdenvertaisuuskonsultti ja -kouluttaja

Yrityksissä monimuotoisuutta voidaan edistää konkreettisesti yhdenvertaisuussuunnitelman avulla – kunhan myös seurataan suunnitelman toteutumista.

– Jos halutaan edistää esimerkiksi tasa-arvoa, on asetettava mitattavat tavoitteet. Monimuotoisuutta pitäisi seurata samaan tapaan kuin myyntiä.

Teemasta olivat keskustelemassa Skanska Talonrakennus Oy:n Itä- ja Pohjois-Suomen alueyksiköistä vastaava Tiina Koppinen sekä Sitowisen liikkumisen ja väylien tietopalveluiden johtaja Milla Lötjönen. Skanskalla monimuotoisuuden edistäminen on kirjattu yhtiön strategiaan. Se tarkoittaa esimerkiksi tasavertaista palkkausta ja hyväksyvää työilmapiiriä.

Koppinen myönsi, että rakennusalalla on vielä tekemistä monimuotoisten osaajien houkuttelussa alalle. Lötjönen luonnehti, että monimuotoisuuden tuominen työyhteisöön ei ole sprintti vaan maraton tai ultrajuoksu.

– Nuoret katsovat alaa valitessaan, onko alalla esimerkkejä, joihin voi samaistua. Rakennusalalla haasteena ovat kielivaatimukset, sillä viralliset asiakirjat ovat yleensä suomeksi, Koppinen pohti syitä sille, miksi muutos tapahtuu eri aloilla eri tahtiin.

– Kolmas asia on se, että rakennusalalla ei ole samalla lailla mahdollisuuksia etätyöhön ja monipaikkaisuuteen kuin esimerkiksi IT-alalla. Nämä kaikki ovat johtaneet siihen, että rakennusalalla suunnittelutyötä tekee homogeenisempi joukko, hän jatkoi.

Koppisen mukaan rekrytoinneissa on tärkeää, ettei haeta ”itsemme kopiota” vaan annetaan mahdollisuus profiililtaan erilaisille työnhakijoille.

Keskustelijoilta kysyttiin vinkkejä monimuotoisuuden edistämiseen yrityksissä.

– Peili käteen. Meillä kaikilla on tiedostamattomia ennakkoluuloja, joita voidaan käsitellä. Monimuotoista tekemistä kannattaa myös tehdä näkyväksi yrityksissä, Lötjönen sanoi.

Koppinen rinnasti monimuotoisuuden ja työturvallisuuden.

– Työturvallisuuden kehittyminen on esimerkki siitä, miten alaa on kehitetty. Kehitys ei tapahdu kuitenkaan vahingossa, vaan se edellyttää, että asetetaan konkreettisia tavoitteita. Jos halutaan olla aidosti asiakkaan näköinen toimiala, on lähdettävä rakentamaan osaajapuolta siihen suuntaan.

David Sim hyödyntäisi enemmän vanhoja rakennuksia

Kenelle kaupunkeja sitten suunnitellaan ja mitä on kaupunkien monimuotoisuus? Näihin kysymyksiin johdatteli skottilaissyntyinen arkkitehti David Sim. Hän on kirjoittanut kaupunkisuunnittelua käsittelevän menestyskirjan Soft City. Kirjan nimessä sana soft, pehmeä, viittaa ihmisiin.

Sim esitteli yksinkertaisia ja ihmiskeskeisiä ratkaisuja, joilla voidaan parantaa asukkaiden jokapäiväistä elämää kaupungeissa: think smaller, think simpler.

– Voimme rakentaa tornitalon tai käyttää saman rakennusmassan niin, että asukkaiden käyttöön jää iso sisäpiha. Vaikka rakennetaan tiheästi, voidaan jättää tilaa ihmiselle, Sim sanoi.

Suomessa hän näki valtavasti potentiaalia laadukkaaseen kaupunkisuunnitteluun: on paljon matalaa rakentamista, kaupunkiluontoa, turvallista tilaa lapsille.

Similtä kysyttiin, miten hänen ideoitaan voidaan soveltaa korjausrakentamisessa. Sim kannusti hyödyntämään vanhoja rakennuksia monipuolisesti purkamisen sijaan.

– Vanhat talot ovat jo olemassa, ja niihin on varastoitunut energiaa. Kaupungit voisivat ottaa roolia niiden hyödyntämisessä. Rakennuksen ei tarvitse olla Alvar Aaltoa, että se kannattaa säilyttää.

Rakennukset voivat esimerkiksi tarjota liiketiloja paikallisille yrittäjille.

– Starbucks vie voitot muualle, mutta jos Pekka ja Heikki haluavat avata kivijalkaan kahvilan, he saattavat tuntea esimerkiksi paikallisia tuottajia. Kyse ei ole vain rakennuksesta vaan kaikesta muusta siinä ympärillä, mikä voi tehdä rakennuksesta arvokkaan.

Monimuotoisuuden keitaita kannattaa vaalia

Keskustelua jatkoi Diakonissalaitoksen kansalaistoiminnan tuottaja Saija Karjala. Häntä haastatteli Sitowisen viestintä- ja vastuullisuusjohtaja Minttu Vilander.

Karjala puhui monimuotoisesta kansalaistoiminnasta Helsingin Kontulassa ja Kannelmäessä, jotka tunnetaan monikulttuurisuudestaan. Karjala piti Kontulan ostoskeskusta hyvänä esimerkkinä siitä, kuinka yksittäinen paikka tai rakennus voi olla isossa roolissa monimuotoisuuden tukemisessa.

– Siellä on esimerkiksi paljon eri etnisistä taustoista tulevia yrittäjiä, jotka ovat esimerkkinä muille, Karjala sanoi ja toivoi yrittäjien toimintaedellytysten säilyvän meneillään olevassa kaupunkiuudistuksessa.

Karjalan mielestä rakennushankkeissa tulisi osallistaa nykyistä enemmän erilaisia ihmisiä. Asukkaille suunnatut kyselyt ja kuulemistilaisuudet eivät riitä.

– Niillä tavoitetaan yleensä ne äänekkäimmät, jotka osallistuvat muutenkin. Mutta hyvinvoivassa kaupungissa olisi tärkeä kuulla myös niitä ihmisiä, joiden ääni ei kuulu.

Osallistamiseen hänellä oli konkreettinen vinkki suunnittelijoille:

– Jalkautukaa paikallisiin kuppiloihin ja jutelkaa ihmisten kanssa. Kuunnelkaa, mitä heillä on sanottavanaan oman kaupunkiympäristönsä kehittämisestä.

Katso tapahtuman tallenne!

Sallithan markkinointievästeet nähdäksesi sisällön.