Vastuullisuuspalvelut täydentyvät sosiologialla
Sitowisen Ympäristövaikutukset ja vastuullisuuspalveluissa työskentelevä sosiologi, VTT Risto Haverinen painottaa, että sosiologiaa voidaan hyödyntää hyvin monenlaisissa selvityksissä ja arvioinneissa.
Risto Haverisella on monipuolinen kokemus yhteiskunta-alan tutkimus- ja kehittämishankkeista yliopistoissa, tutkimuslaitoksissa ja Helsingin kaupungin palveluksessa. Hän on projekteissaan perehtynyt mm. ihmisten elinympäristöön, asuinyhdyskuntien erityispiirteisiin, asumisen arvostuksiin ja valintoihin, yhteisöllisyyteen ja naapuruussuhteisiin liittyviin kysymyksiin.
Moni alan ammattilainen saattaa muistaa Risto Haverisen hänen pitkästä yliopistotutkijan urastaan huolimatta nimenomaan hänen vuosituhannen vaihteessa Suomen ympäristökeskuksessa työskennellessään kirjoittamasta oppaasta: Vuorovaikutuksen jäsentäminen ympäristövaikutusten arvioinnissa – opas hankkeesta vastaaville, suunnittelijoille ja yhteisviranomaisille.
– Innostuin kovin, kun huomasin syksyllä, että Sitowisessa etsittiin Ympäristö ja kaupunkikehitys -toimialalle Espooseen asiantuntijaa ihmisvaikutusten arviointiin. Ja vielä nimenomaan sosiologia!
Risto Haverinen aloitti uudessa tehtävässään Sitowisessä tammikuun alussa ja on innoissaan.
On mielenkiintoista päästä työskentelemään hankkeiden ihmisvaikutusten arvioinnin parissa, joiden merkitys tulee korostumaan tulevaisuudessa.
Risto Haverinen, sosiologi, Sitowise
Sosiologiasta hyötyä monenlaisissa rakennus- ja infrahankkeissa
Risto Haverisen työpöydällä on jo tuulivoimahankkeita sekä mielenkiintoisena tehtävänä Hki-Turku nopean junayhteyden hankekokonaisuuden YVA. –Hankekokonaisuudesta on osuudelta Espoo-Salo aikaisemmin toteutettu YVA vuonna 2010, mutta nyt edellytetään hankekokonaisuuden vaikutusten arviointia, joka on kokonaan uudenlainen YVA-hanke.
Sosiologin näkökulmasta hankkeissa on paljon mielenkiintoista ja tärkeää selvitettävää, kuten vaikkapa niiden sosiaaliset vaikutukset ja terveysvaikutukset. Monia seikkoja, kuten vaikutuksia yhdenvertaisuuteen, lasten tai vanhusten arkeen, sukupuolten tasa-arvon toteutumiseen tai kielellisten oikeuksien toteutumiseen ei teknisesti painottuvasta tarkastelussa välttämättä tulla otetuksi huomioon.
Sosiaalisten vaikutusten ja ihmisiin kohdistuvien vaikutusten arviointi ovat erittäin tärkeä osa esimerkiksi suurten infrahankkeiden valmistelua. Ajatellaanpa vaikka tuulivoimahankkeita tai uusien ratayhteyksien paikallisten vaikutusten arviointia. On tärkeää pystyä tunnistamaan asukkaiden näkökulma, mitä mahdollisuuksia hanke tuo mukanaan ja miten se asukkaiden näkökulmasta muuttaa arjen sujumista vaikkapa liikkumisen suhteen.
Risto Haverinen, sosiologi, Sitowise
Monipuoliset menetelmät käytössä
Sitowiseltä löytyy osaaminen ja työkalut niin kaikkien monimutkaisimpien vuorovaikutusprojektien kuin pienten selvitys- ja arviointitöiden, kyselyiden ja haastatteluiden toteuttamiseen.
Risto Haverisella on laaja näkemys sosiaalisista vaikutuksista. Hänen osaamistaan ovat erityisesti laadulliset tutkimukset, teema- ja fokusryhmähaastattelut sekä erilaiset kyselyt.
Hän haluaakin hyödyntää ihmisiin kohdistuvien vaikutusten arvioinnissa monipuolisemmin erilaisia kyselyitä, ja fokusryhmähaastatteluita.
– Paikallinen kokemustieto pitää saada esille, mutta ihmisiin kohdistuvien vaikutusten arviointi ei todellakaan ole pelkkä mielipidetutkimus. Korostaisin myös, ettei osallistuminen vielä riitä, vaikka tuottaakin kyllä aineistoa arviointia varten.
Käsillä olevaan tarpeeseen valitaan parhaat menetelmät. Ihmisiin kohdistuvien vaikutusten arviointia voidaan hankkeissa jo lakisääteisesti edellyttää, mutta hyödyksi se toki olisi hyvin usein silloinkin, kun se ei ole varsinaisesti pakollista. Hyötyä siitä on aina ja Risto Haverinen painottaa, että arvioinneista saatavat hyödyt ovat merkittäviä esimerkiksi hankkeiden hyväksyttävyyteen.
Laadukkaan ihmisiin kohdistuvan arvioinnin kustannus-hyöty on korkea hankkeiden alussa.
Risto Haverinen, sosiologi, Sitowise
Muuttaminen vaikutti ainevalintaan
Risto Haverisen opiskeluaineen valinta on jo hyvä esimerkki sosiologian oppikirjaan. Se nimittäin saattoi ratketa, kun perhe muutti Riston ollessa yläasteikäinen isän työn mukana Turun seudulta aivan vieraaseen paikkaan Kainuun korpeen. Kainuussa Risto kävi yhdeksännen luokan, lukion ja armeijan. Paluu opiskelemaan Turkuun oli varmasti helpotus ja sosiologia luonteva valinta kaveripiirin menetystä pähkäilleelle nuorelle miehelle. – Sosiologiassahan tutkitaan sosiaalisia suhteita ja vuorovaikutusta.
Risto Haverinen työskenteli tutkimusassistenttina useissa mielenkiintoisissa projekteissa, kunnes Helsinki ja SYKE kutsuivat. Väitöstutkimuksensa hän teki Helsingin yliopistolle vuonna 2007.
Nykyisin Risto Haverinen asuu perheensä kanssa Kirkkonummella. Kaksi vanhinta lasta on jo muuttanut omilleen, mutta 14-vuotias poika asuu kotosalla. Risto tunnustautuu innokkaaksi musiikki-ihmiseksi. Hän lukee mielellään ja katselee hyviä elokuvia sekä lenkkeilee metsässä sään suosiessa.
