Tavoitteena käytäntöjen yhtenäistäminen
Vieraslajikasvit ovat vielä suhteellisen uusi ongelma, ja laki vieraslajeista aiheutuvien riskien hallinnasta on ollut voimassa vuodesta 2016. Ohjeistuksen keskeisenä päämääränä on varmistaa, että vieraslajikasvijätettä vastaanottavia käsittelyalueita on maassamme riittävästi, ja että niiden vastaanottokriteerit ovat yhdenmukaiset. Nykyisellään jätteen kuljetusmatkat ovat monin paikoin liian pitkiä, mikä aiheuttaa jätteen luvatonta läjittämistä. Lisäksi ehdot ko. jätteen vastaanottamiseksi olemassa oleville käsittelyalueille ovat kirjavia. Vieraslajikasveja päätyy tiedostamatta ja hallitsemattomasti maankaatopaikoille. Nykyisellään luvituskäytännöt vaihtelevat alueellisesti, ja vieraslajikasvijätestatus on ollut epäselvä, koska ko. jätteestä ei säädetä erikseen jätelainsäädännössä. Tämä on aiheuttanut viranomaisten kesken vaihtelua ympäristöluvan tulkinnassa koskien jätteen vastaanoton sallimista.
– Maa-ainesten vastaanotto sekä jätteen käsittelyn luvitus ovat minulle entuudestaan tuttuja aihepiirejä, mutta ohjetyössä oli kiinnostavaa päästä perehtymään vieraslajiasioihin. Vieraslajit ovat vielä uudehko ongelma, jonka hallinta vaatii eri toimijoiden aktiivista yhteistyötä. Tietoa vieraslajeista täytyy viedä erityisesti jätteen syntypaikoille, joissa on parhaat edellytykset hallita haitallisia vieraslajeja sisältäviä massoja, kertoo Sitowisen ympäristötutkimusten vanhempi asiantuntija Maija Manninen.
Käytännönläheisiä ohjeita yhteistyössä alan toimijoiden kanssa
Ohjeen laatimisprosessissa on hyödynnetty asiantuntijakyselyitä ja haastatteluja, joihin osallistui laaja joukko alan toimijoita, kuten ympäristönsuojelulain mukaisia lupa- ja valvontaviranomaisia sekä yksityisiä ja kunnallisia jätteenkäsittelijöitä.
Vieraslajikasvit leviävät helposti kuljetuskaluston mukana, joten ohjeessa mm. esitetään, että vieraslajikasvijätekuormat täytyy peittää kuljetuksen ajaksi ja renkaat puhdistaa toiminta-alueelta poistuttaessa. Esimerkiksi maankaatopaikoilla vieraslajikasvia sisältävä maa-aines tulisi peittää kasvukauden lopuksi kahden metrin paksuisella peittokerroksella.
Vieraslajikasvijäte voidaan hyödyntää esimerkiksi kompostoimalla laitoksessa, biokaasun valmistuksessa termofiilisessä prosessissa ja tuhkalannoitteena. Jäte voidaan myös hävittää polttamalla.
Itämisen seuranta osaksi ympäristötarkkailua
Haitallisten vieraslajikasvien itämistä, versomista ja leviämistä tulee seurata ja dokumentoida loppukäsittely- ja hyötykäyttöalueella, niiden lähiympäristössä ja purku-uomien varsilla vähintään kahdesti kasvukaudessa. Mikäli vieraslajikasvia havaitaan, järjestää luvanhaltija yksivuotisille lajeille niiton ja monivuotisille lajeille, mikäli lajin poistaminen kokonaan on kasvustojen koon kannalta realistista, kitkennän juurineen.
Hallinta vaatii yhteistyön tehostamista
Ohjetyössä tunnistettiin tarve lisätä tietoa vieraslajikasveista jätealan toimijoille, mutta erittäin tärkeässä roolissa hallintatyössä ovat jätteen syntypaikat. Vieraslajien leviämisen hallitsemisessa maarakennusurakoitsijoiden ja rakennustöiden valvojien rooli on keskeinen. Tietoutta vieraslajeista, niiden tunnistamisesta, lisääntymiskykyisistä kasvinosista, itämiskykyisenä säilymisestä ja torjunnasta täytyisi saada lisää urakoitsijoille ja valvojille. Vieraslajikasvien hallinta vaatii toimijoilta aktiivista yhteistyötä.