Ympäristöpääkaupungin innovaatiokilpailu tuotti 26 käytännön ratkaisuehdotusta ympäristöhaasteisiin. Kolme kilpailussa menestynyttä hakijaa sai rahoituksen omalle vastuullisuusprojektilleen.
Ympäristöpääkaupunki Lahti käynnisti tammikuussa innovaatiokilpailun, jossa yritys- ja kaupunkikumppanit saivat esittää ympäristöteemaisia kehityshaasteita ratkaistavaksi. Ympäristöpääkaupungin jatkorahoitusta myönnettiin Sitowisen, Heinolan kaupungin sekä Hämeen Kauppakamarin esittämien haasteiden ratkaisuideoille. Heinolan kaupunki etsi ratkaisuja kestävän liikkumisen lisäämiseen ja Sitowise kaupunkilaisten osallistamiseen. Hämeen Kauppakamarin haasteessa pohdittiin yritysten materiaalivirtojen hallitsemista.
Innovaatiokilpailu tuotti kaikkiaan 26 käytännön ratkaisuehdotusta ympäristöhaasteisiin. Näistä kolme parasta projektia sai jatkorahoituksen, jonka turvin hankkeet voidaan nyt käytännössä toteuttaa. Yksi ympäristöpääkaupungin tärkeistä tehtävistä on edistää pienten ja suurempien toimijoiden välisiä yhteistyömahdollisuuksia. Tämä toteutuu kaikissa rahoitusta saaneissa innovaatiohankkeessa.
Ympäristöpääkaupunkihankkeen ohjelmajohtaja Saara Vauramo
Kylätalkoot tuo uutta virtaa asukasyhdistystoimintaan
Sitowisen haasteessa etsittiin uudenlaisia ratkaisuja asukasosallistamiseen. Rahoitettavaksi hankkeeksi valittiin Kylätalkoot-hanke, jolle myönnettiin 34 000 euron rahoitus. Kylätalkoot on kahden yhteisökehittäjän, Marianne Kämin ja Johanna Ruuhijärven luoma asuinaluekohtainen osallistamisen hanke, joka auttaa asukasyhdistyksiä viestimään omasta toiminnastaan, etsimään uusia aktiiveja ja vahvistamaan alueellista osallisuutta.
Sitowiselle on tärkeää olla mukana mahdollistamassa uusia innovatiivisia ratkaisuja kestävään kaupunkikehitykseen. Kylätalkoot-hankkeessa keskitytään osallisuuden kokemuksen ja alueiden elinvoimaisuuden kehittämiseen, jotka ovat hyvinvoivien kaupunkien peruspilareita.
Viestintä- ja vastuullisuusjohtaja Minttu Vilander, Sitowise
Kylätalkoot-hankkeessa luodaan toimintamalli asukasyhdistystoiminnan elävöittämiselle ja brändäämiselle. Hankkeessa tuotetaan lisäksi työkirja, jonka avulla hankkeen aikana luotua mallia ja työkaluja voivat hyödyntää asukasyhdistykset ympäri Suomen. Kesällä 2021 käynnistyvä Kylätalkoot-hanke toteutetaan yhteistyössä Sitowisen muotoiluasiantuntijoiden kanssa.
– Asukasyhdistys voi parhaimmillaan olla alueen asukkaita yhteen kokoava ja osallistava voima. Silloin, kun asukasyhdistystoiminta vastaa aidosti alueen ja sen asukkaiden tarpeisiin, sen on mahdollista vaikuttaa alueelliseen aktiivisuuteen ja asuinympäristöstä huolehtimisen määrään. Valitettavasti asukasyhdistystoiminta on kuitenkin monilla alueilla hiipumassa, Marianne Kämi kertoo.
– Hankkeen toteuttaminen on tärkeää, jotta asukasyhdistykset saisivat tukea ja työkaluja oman toimintansa asukaskeskeiseen brändäämiseen. Toiminnan brändäämisellä helpotetaan uusien aktiivien löytymistä sekä varmistetaan tärkeän toiminnan jatkuminen. Samalla tuodaan esiin asukasyhdistystoimintaa, joka on hieman piiloon jäävä kaupungin sisäinen voimavara, Johanna Ruuhijärvi toteaa.
Asukasyhdistykset tukevat kaupunkien osallisuutta ja elinvoimaisuutta
Aktiiviset asukasyhdistykset edistävät asukkaiden kiinnostusta omaan asuinalueeseensa sekä sen hyvinvointiin. Asukasyhdistykset voivat toiminnallaan edistää myös alueen lähidemokratiaa: asukkaat tulevat kuulluksi ja saavat matalan kynnyksen kokemuksia osallisuudesta.
– Tämä taas lisää niin sosiaalista kuin asuinympäristöön ja rakennuskantaan kohdistuvaa huolenpitoa, ja pidentää näin koko asuinalueen elinkaarta. Asuinympäristöstä huolehtimisen lisääntyminen edistää alueen viihtyisyyttä ja turvallisuutta, Kämi jatkaa.
Jutun pääkuva: Lauri Rotko / Lahden Kaupunki