Moni kunta tavoittelee hiilineutraaliutta vuoteen 2035 mennessä. Tavoitteen toteutumisessa rakentamisella ja siihen liittyvällä logistiikalla on iso rooli.
Sitowisen Smart Site -hanke tarjoaa kunnille tilaisuuden lähteä kehittämään yhteistä toimintamallia, joka edistää sekä infrarakentamisen materiaalivirtatietojen johtamista että työmaiden rakennus- ja purkujätteen kierrätystä. Samalla pienennetään rakentamisen hiilijalanjälkeä.
Smart Site -hanke sai syksyllä 2022 tukirahoituksen ympäristöministeriön Vähähiilisen rakennetun ympäristön ohjelmasta. Ohjelman rahoitus tulee EU:n kertaluonteisesta elpymisvälineestä (RRF).
Kunnilla on nyt mahdollisuus toimia suunnannäyttäjinä ja mahdollistaa rakentamisen kiertotalouden edistäminen.
Anna Railo, Sitowise
Kunnilla on keskeinen rooli kiertotaloutta edistävien ratkaisujen mahdollistamisessa, sanoo johtava asiantuntija Anna Railo Sitowiselta. Hankkeen pilotointivaiheeseen haetaan nyt yhteistyökumppaneiksi kuntia.
– Kunnilla on nyt mahdollisuus toimia suunnannäyttäjinä ja mahdollistaa rakentamisen kiertotalouden edistäminen. Se onnistuu tukemalla yhteisten toimintatapojen ja tiedon vaihtoa eri toimijoiden kesken, Railo sanoo.
Tieto materiaalivirroista on hajallaan
Smart Site -hankkeessa vahvistetaan sidosryhmien välisen tiedonvaihdon sujuvuutta. Tämä toteutetaan tietokannan avulla, jonka avoin rajapinta mahdollistaa.
– Tällä hetkellä tieto materiaalivirroista on hajallaan eri toimijoiden tietokannoissa. Kokonaiskuva infrarakentamisen materiaalivirroista kansallisella tasolla on vaikeasti saavutettavissa, Sitowisen hankehallinnan osastopäällikkö Eeva Vahtera sanoo.
Railon mukaan kyse on tiedolla johtamisesta: kun kunnalla on oikeaa ja reaaliaikaista tietoa materiaalivirroista, se mahdollistaa taloudellisesti järkevien ja vähähiilisten ratkaisujen tekemisen.
Läpinäkyvyys on kunnan kannalta tärkeä asia kiertotalouden edistämisessä.
Eeva Vahtera, Sitowise
– Smart Siten avulla asiakkaamme päätöksenteko perustuu ajantasaiseen ja laadukkaaseen tietoon. Resurssitehokkaalla infrarakentamisella voidaan saada aikaan välittömiä päästö- ja kustannusvähennyksiä jo pelkästään muuttamalla toimintamalleja ja totuttuja käytäntöjä. Tästä hyötyvät myös kuntalaiset, Railo sanoo.
Samalla Smart Site -ratkaisu vastaa uuden jätelain vaatimuksiin: Smart Site -hankkeessa kehitettävä tuotannonohjausjärjestelmä toteutetaan siirtoasiakirjaa koskevien vaatimusten mukaisesti. Se toimii alustana, jonka kautta siirtoasiakirjat voidaan toimittaa sähköisesti myös ympäristöministeriön ylläpitämään rekisteriin.
Materiaali kiertää työmaalta toiselle
Miten Smart Site sitten käytännössä toimii kunnan hyödyksi?
Vahtera antaa esimerkin: Kunta purkaa omistamansa rakennuksen, ja purkutyömaalta saadaan esimerkiksi betonia, ovia ja ikkunoita. Tiedot materiaaleista kirjautuvat tuotannonohjausjärjestelmään, josta selviää, että osa materiaaleista voidaan kuljettaa suoraan toiselle työmaalle hyödynnettäväksi. Rakentamisen hiilijalanjälki pienenee, ja lisäksi rekkaralli kunnan alueella vähenee, kun turhia kuljetuksia voidaan vähentää.
Erityisesti Smart Sitesta on hyötyä infrarakentamisessa, kun esimerkiksi täyttörakenteissa voidaan hyödyntää täyttömateriaaleja toiselta työmaalta. Smart Site mahdollistaa hyötykäytön dokumentoinnin läpinäkyvästi. Siirtoasiakirjalla voidaan todentaa, mistä materiaalit tulevat, mitä ne tarkalleen ottaen ovat ja minne ne päätyvät.
– Läpinäkyvyys on kunnan kannalta tärkeä asia kiertotalouden edistämisessä. Kun tiedetään, mitä millekin kuormalle on tapahtunut, myös väärinkäytösten mahdollisuus vähenee merkittävästi, Vahtera sanoo.
Pilotointivaihe alkaa keväällä 2023
Smart Site -ratkaisua on tarkoitus pilotoida vuoden 2023 aikana myös yhteiskehityskumppaneiden kanssa. Erityisesti tavoitteena on saada mukaan toimijoita, jotka tulevat käyttämään toimintamallia työssään. Osallistuminen on mahdollista sekä niille, jotka haluavat olla mukana yhteisen toimintamallin kehittämisessä, että niille, jotka tarvitsevat tuekseen järjestelmän.
– Toimintamallin kehittämiseen mukaan tuleva kunta sitoutuu siihen, että on mukana pilotissa ja toimittaa meille kehitystyössä tarvittavia tietoja. Se tarkoittaa esimerkiksi tietoja kohteeksi valikoidun työmaan materiaalivirroista sekä kunnan asiantuntijoiden haastatteluja. Kunta, joka haluaa olla mukana kehittämässä itselleen järjestelmää, investoi hankkeeseen tarvitsemansa ratkaisun laajuuden mukaisesti, Vahtera kertoo.
Pilotointia varten yhteistyökumppanien kanssa solmitaan yhteiskehityssopimus. Tavoitteena on, että valmis ratkaisu olisi käytettävissä vuoden 2024 alkupuolella.
Smart Site -hanke sai ponnahduksen innovaatiokilpailusta ja sen kehitystä jatketaan Sitowisen The Smart City Lab -ohjelmassa. Hankkeen etenemistä pääsee seuramaan myös vähähiilisen rakennetun ympäristön ohjelman sivujen tilannehuoneesta www.kirailmasto.fi.
