Hiilinielut, kuten metsät, maaperät ja meret, sitovat enemmän hiilidioksidia kuin päästävät niitä ilmakehään. Suomessa metsät toimivat suurimpana hiilinieluna ja valtion ilmastopolitiikka nojaa pitkälti metsiin ja niiden kasvuun. Viime vuosien metsähakkuut ovat romahduttaneet Suomen hiilinielut, ja tästä on tulossa Suomelle miljardien lasku.
Katso The Smart City Talks -webinaarin tallenne tästä!
Mediassakin viime aikoina olleiden hiilinielujen romahduksen keskustelun taustalla on EU:n ilmasto- ja energialainsäädäntöehdotus, jolla EU vähentäisi nettopäästöjään vähintään 55 prosenttia vuoteen 2030 mennessä. LULUCF (Land Use, Land-Use Change and Forestry) -asetusehdotus on osa päästövähennyksen kokonaisehdotusta ja sillä määritellään, kuinka maankäyttö, maankäytön muutokset ja metsien päästöt ja nielut sisällytetään EU:n ilmastotavoitteisiin. Suomi on hyväksynyt ja sitoutunut LULUCF-asetukseen ja sen ensimmäinen tarkastelujakso kaudelle 2021–2025 on tulossa päätökseen. Suomi ei ole pääsemässä asetuksen mukaiseen hiilinielujen vahvistamiseen ja tästä syystä vuonna 2025 edessä on miljardiluokan lasku.
Sitowisen The Smart City Talks -webinaarissa Helsingin yliopiston emeritusprofessori Markku Ollikainen avasi tarkemmin hiilinielujen romahduksen syitä sekä kuntien mahdollisuuksia nielujen vaalimiseen.
- Sen lisäksi, että Suomessa metsien hakkuut ovat pitkään säilyneet korkealla, myös metsien kasvu on alentunut. Puita hakataan iältään nuorina, kun niiden läpimitta on vielä pieni ja tämä aiheuttaa sen, että emme saa hyödynnettyä puun parasta kasvuvaihetta, Ollikainen kertoo.
Kuntien ilmastotavoitteiden saavuttamiselle useita eri keinoja
Suomen nielutavoitteet jakautuvat kahteen. Toinen sitoo tavoitteet EU:n yhteiseen LULUCF-asetuksen mukaiseen nielujen taakanjakoon ja toinen on Suomen oma hiilineutraaliustavoite. Ja kunnat jos mitkä pystyvät auttamaan valtiota nielutavoitteiden saavuttamisessa.
- Kuntien ilmastotavoitteiden saavuttaminen on haastavaa, mutta nielujen vahvistamiseen löytyy kyllä myös keinoja, kuten maankäyttösektorin sisäiset toimet, teknologiset nielut eli biohiili ja CO2-talteenotto ja varastointi sekä ostokompensaatio, jossa nieluyksiköitä hankitaan toisilta kunnilta, Ollikainen sanoo ja haastaa kuntia löytämään keinoja nielujen vahvistamiseen myös yhteistyöllä.
Espoon kaupunki on yksi Euroopan komission EU Mission Label-statuksen saaneista kunnista Suomessa. Status annetaan kunnianhimoisesta ja edelläkävijyydestä ilmastotyössä. Espoon kaupungin erityisasiantuntija Karoliina Isoaho kertoi, kuinka Espoo sitoutuu ja ottaa huomioon rakentamisen ilmastoskenaariot alati kasvavassa kaupunkiympäristössä.
- Toukokuussa Espoon valtuuston yksimielisesti hyväksymä Hiilineutraali Espoo 2023 -tiekartta osoittaa tarvittavat toimet hiilineutraaliustavoitteen saavuttamiseksi. Jos kaikki toimet, mitä kartassa esitetään tapahtuu, on meidän mahdollista saavuttaa 80 % päästövähennystavoite, Isoaho kertoo.
Kuntien yksi merkittävä päästöjen kasvu on rakentaminen. Myös kovaa vauhtia kasvava Espoo pyrkii rakentamaan resurssiviisaasti.
- Olemme olleet mukana Kulma-hankkeessa , missä laskettiin rakentamisen kulutuksen hiilijalanjälkeä ja tuloksista käy ilmi, että rakentamisen päästöjen kasvu Espoossa on ollut viime vuosina merkittävää. Espoon tavoitteena on vähentää rakentamisesta syntyviä päästöjä ja muita ympäristövaikutuksia koko elinkaaren aikana, Isoaho kertoo.
LULUCF-asetuksen tavoitteena on ohjata EU:n jäsenmaita vahvistamaan hiilinielujaan ja vähentämään maankäyttösektorin päästöjä. Maankäyttösektorille on tarjolla myös tehokkaita työkaluja, joilla esimerkiksi kaavojen kokonaisvaltaisten päästöjen arviointia päästään tekemään.
Miksi kuntien aiesopimukset olisivat hyvä lähtölaukaus hiilinielujen vahvistamiselle? Entä miltä näyttävät rakentamisen ilmastoskenaariot Espoossa? Kuinka Planect auttaa saamaan kaikki ilmastovaikutukset yhdeltä luukulta? Katso koko webinaarin tallenne!
Sallithan markkinointievästeet nähdäksesi sisällön.
