Juuri julkaistusta Rakennetun omaisuuden tila ROTI 2023 -raportista käy ilmi, että muutoksia on tehtävä ja laajasti.
Rakennetun omaisuuden tila on heikentynyt kaikilla viidellä raportissa tarkastellulla alueella: rakennukset, liikenneverkot, yhdyskuntatekniikka, koulutus ja kehitys sekä arkkitehtuuri, suunnittelut, muotoilu ja taide.
- Alan muutospaine haastaa meitä kehittämään uusia vastuullisia ratkaisuja ja uudistamaan toimintatapoja, sanoo Sitowisen toimitusjohtaja Heikki Haasmaa.
- Esimerkiksi kansallinen korjausvelka kasvaa kovaa vauhtia, oli kyse sitten rakennuksista tai infrastruktuurista. Markkinoilla on tarve työkaluille, jotka tekevät korjausvelan näkyväksi ja auttavat sen hallinnassa, toteaa Sitowisen innovaatiojohtaja Sami Lankiniemi.
Lisäksi ympäristövaikutusten ja hiilijalanjäljen tarkastelu ja ohjaus sekä vaihtoehtoisten rakennusmateriaalien kehitys on alalla edistynyt hienosti viime vuosina. Alan on kuitenkin luotava yhteisiä suuntaviivoja ja toimintatapoja elinkaarihallintaan ja päätöksenteon tueksi.
Jatkossa meidän tulisi vauhdittaa kehitystä myös ilmastoriskien hallinnassa, ilmastonmuutokseen sopeutumisessa, luontoa eheyttävässä rakentamisessa sekä tietysti kiertotalouden mahdollistamisessa toimintamalleja muutamalla ja uusia ratkaisuja kehittämällä.
Sami Lankiniemi, Sitowise
Rakennukset teknistyvät kovaa vauhtia ja älyratkaisujen määrä kasvaa. Samalla alan digimaturiteetti eli digitaalinen kypsyystaso on noussut, mutta työtä on kuitenkin vielä paljon; osaamme jo hyödyntää digitalisaation tuomia uusia työkaluja, mutta digitalisaatio ei vielä ole mullistanut alan toimintatapoja, projektityötä tai liiketoimintamalleja.
Digitalisaatio tuo meille kaksi erilaista mahdollisuutta. Voimme poistaa hukkaa ja tehostaa toimintaa automatisoimalla prosesseja. Tämän lisäksi voimme luoda täysin uusia palveluita, jotka tuovat arvoa rakennusten omistajille ja käyttäjille.
Heikki Haasmaa, Sitowise
- Käynnissä oleva RYHTI-hanke, tiedon yhteentoimivuustyö ja uraauurtava Rakennetun ympäristön tietojärjestelmä RYTJ:n kehitys, jossa toteutuksesta vastaavat Sitowise ja Solita, rakentavat rakennetun ympäristön digitalisaation seuraavan aallon peruspalikoita. Tämä on merkittävä askel, sillä tällä hetkellä rakennettua ympäristöä koskeva laaja ja tärkeä tieto on hajallaan, epäyhtenäistä ja hankalasti käytettävissä, Lankiniemi toteaa.
Kyberuhkiin on myös herätty. Alalla on aloitettu toimet ja organisoituminen, esimerkiksi Rakennustietosäätiön, KIRAHubin, Kiinkon ja Rakennusteollisuuden puolesta, jotta vastuullisuustyössä kehitetään myös kyberturvan tasoa.
Organisaatioiden on entistä tärkeämpää tunnistaa oman toimintansa kannalta kriittiset toiminnot ja tieto. Niiden on suunniteltava toimintaansa niin, että riski joutua esimerkiksi tietovarkauden, tietojenkalastelun tai kiristyshaittaohjelman uhriksi pienenisi. Uhkakuvat koskettavat myös muiden riskien, esimerkiksi ilmastoriskien, kautta laajasti rakennettua ympäristöä kuten energialaitoksia ja muuta yhteiskunnan kriittistä infrastruktuuria sekä yrityskiinteistöjä.
Alan koulutukset ovat suurten muutoksien edessä. Osaajista on pula, niin opettajista kuin opiskelijoista. Alan tulisi panostaa jatkokoulutuksiin ja kansainväliseen osaamiseen.
-Tulevaisuuden kaupunkeja tarvitaan suunnittelemaan eri taustaisia ihmisiä, koska myös kaupungeissa asuu hyvin erilaisia ihmisiä ja heillä on erilaisia tarpeita, Haasmaa toteaa.
- Suomen korkeakoulut ovat avainasemassa rakennetun ympäristön kehityssuunnassa. Sitowise on tästä syystä perustanut The Smart City Lab -nimellä kulkevan innovaatiotoimintansa osaksi Osaamisen visio -yhteistyöfoorumin, jossa ennakoidaan ja kehitetään alamme tulevaisuuden osaamista, Lankiniemi kertoo.