Vanhan kaatopaikan puhdistustyö vaatii uraauurtavia menetelmiä

Tampereen Takojankadun varrella sijaitseva vanha Kalevanrinteen kaatopaikka puhdistetaan. Sitowise on toiminut työssä suunnittelijana ja ympäristöteknisenä asiantuntijana ennakkotutkimusvaiheesta 2015 alkaen, aina yleis- ja rakennussuunnitteluvaiheeseen asti.

Kunnostustyön aikana Sitowise toimii kohteen ympäristöteknisenä valvojana. Syvä kaivanto keskellä kaupunkia on vaatinut paljon monipuolista osaamista Sitowisen suunnitteluryhmältä, jotta jätettä sisältävät maa-ainekset saadaan poistettua ja kuljetettua turvallisesti hyödyntämis-/ja loppusijoituspaikkoihin. Työhön onkin kuulunut mm. haastavaa geosuunnittelua, liikenteen toimivuustarkasteluja ja liikennereittien suunnittelua.

Maaperän kunnostustyöt aloitettiin toukokuussa 2023. Kohteesta poistetaan noin 90 000 m3 jätetäyttöä ja lisäksi joudutaan poistamaan myös puhtaita maa-aineksia, joilla jätetäyttö on aikanaan peitetty.

Näin tilaajan edustajana on mielekästä olla mukana projekteissa, joissa yhdessä kehitetään toimintamalleja ja pyritään tarkoituksenmukaiseen ja parhaaseen tulokseen, tässä se on toteutunut oikein mallikkaasti Sitowisen asiantuntijoiden kanssa.

Katariina Rauhala, Tampereen kaupunki

- Hienoa, että nyt on päästy aloittamaan kohteen puhdistusurakka useiden vuosien neuvotteluiden, kaavoituksen, suunnittelun ja luvituksien jälkeen. Sitowise on toiminut kaupungin kumppanina liittyen kohteen tutkimuksiin, suunnitteluun ja nyt ympäristötekniseen valvontaan. Olen ollut erityisen tyytyväinen yhteiseen tavoitteeseen pohtia eri näkökulmista jo etukäteen urakan kiertotaloutta, kokonaistaloudellisuutta, turvallisuutta ja tavoitteita, sanoo Tampereen kaupungin erityisasiantuntija Katariina Rauhala.

- Kiertotalouden huomioiminen urakan aikana, vaatii suunnitteluvaiheessa tarpeeksi aikaisia toimenpiteitä, että esimerkiksi ympäristöluvan hakeminen on aikataulullisesti mahdollista. Näin tilaajan edustajana on mielekästä olla mukana projekteissa, joissa yhdessä kehitetään toimintamalleja ja pyritään tarkoituksenmukaiseen ja parhaaseen tulokseen, tässä se on toteutunut oikein mallikkaasti Sitowisen asiantuntijoiden kanssa, Rauhala sanoo.

Alueelle tehtyjen ennakkotutkimusten mukaan jätetäyttö on pääasiassa rakentamisessa, kotitalouksissa ja maataloudessa syntyneitä jätteitä, kuten tiiltä, lasia, nahkaa, havuja ja kuivikkeita. Jätetäytöstä valtaosa on maa-aineksia, sillä jätteet on pitänyt peittää nopeasti mm. tuhoeläinten vuoksi.

Jätetäytön paljastuminen on jännittävää, sillä syvän kaatopaikan tutkiminen on ollut mahdollista ainoastaan kairanäytteenottona, eikä edustavaa tietoa kaatopaikan sisällöstä ole siten ollut.

Jenni Haapaniemi, Sitowise

Ennakkotutkimusten mukaan jätetäyttöä voi olla lähes 20 m syvyydessä nykyisestä maan pinnasta.

- Kunnostustyön alkumetreillä on vasta päästy raapaisemaan jätetäytön pintakerrosta. Jätetäytön paljastuminen on jännittävää, sillä syvän kaatopaikan tutkiminen on ollut mahdollista ainoastaan kairanäytteenottona, eikä edustavaa tietoa kaatopaikan sisällöstä ole siten ollut. Toistaiseksi kunnostusvaiheen havainnot kuitenkin vastaavat erittäin hyvin ennakkoon arvioitua, sanoo Sitowisen osastopäällikkö Jenni Haapaniemi.

Kiertotaloutta voi edistää myös massanvaihtohankkeessa

Tyypillisesti massanvaihtohankkeiden materiaalikierto on vähäinen. Yleensä pilaantuneet maa-ainekset ja jätteet kaivetaan pois ja kuljetetaan suoraan loppusijoitukseen ja tilalle tuodaan neitseellistä maa-ainesta.

Hankkeessa on onnistuttu yhdistämään kaksi kunnostusprojektia siten, että kiertotalousajattelu toteutuu poikkeuksellisen hienosti ja aidosti.

Tomi Pulkkinen, Sitowise

Takojankadun hankkeessa kaivettavat puhtaat maat kuljetetaan välivarastoalueille ja hyödynnetään alueen täytöissä jätteen poiston jälkeen. Noin puolet poistettavasta pilaantuneesta maa-aineksesta ja jätteestä (enintään 50 000 m3) hyödynnetään Lakalaivan kunnostettavan vanhan kaatopaikan esipeittokerroksessa, ennen lopullisten pintarakenteiden rakentamista. Loput jätteet toimitetaan loppusijoitettavaksi luvanvaraiseen vastaanottopaikkaan. Lakalaivan kaatopaikan tutkimuksia, riskinarviointeja ja suunnittelua on myös tehty Sitowisessä vuosia. Lakalaivan entisen kaatopaikan länsiosa on kunnostettu vuosina 2018 – 2019.

- Hankkeessa on onnistuttu yhdistämään kaksi kunnostusprojektia siten, että kiertotalousajattelu toteutuu poikkeuksellisen hienosti ja aidosti. Kalevanrinteen kaatopaikan kunnostuksen kaivumassojen hyödyntäminen Lakalaivan kaatopaikan kunnostuksessa ympäristövaikutusten ja talouden kannalta on perusteltu ratkaisu. Kokonaisratkaisu on vaatinut pitkän valmistelun ja mm. ympäristöluvan hankkimisen, mutta hyödyt ovat merkittävän suuret, sanoo Sitowisen suunnittelujohtaja Tomi Pulkkinen.

 

Näytteenotto vaatii uudenlaisia menetelmiä

Alue on aikaisemmin ollut työpaikka-, liike- ja toimistoaluekäytössä. Uuden, vuonna 2022 vahvistetun, asemakaavan mukaan alue tulee jatkossa olemaan asuinkerrostalojen aluetta ja alueen vanhat rakennukset puretaan. Maankäytön muuttuessa kohteen maaperästä on poistettava hajoava orgaaninen jäte Pirkanmaan ELY-keskuksen antaman päätöksen mukaisesti.

Takojankadun massojen kohdalla pätee erittäin hyvin vanha sanonta ”hyvin suunniteltu on puoliksi tehty”.

Veikko Salmela, Sitowise

- Valvojan tehtäviin kuuluu ELY-keskuksen päätöksen noudattamisen valvominen sekä erilaiset näytteenotot. Näytteenottojen perusteella ohjataan massat soveltuvaan hyötykäyttö- tai vastaanottopaikkaan sekä todetaan kaivun riittävä taso. Koska massoja hyödynnetään suljettavan vanhan kaatopaikan esipeittokerroksessa, on hyötykäytettävien massojen laadun selvittäminen edustavasti ensiarvoisen tärkeää, kertoo Haapaniemi.

Hyödynnettävien massojen näytteenotto toteutetaankin uudenlaisella moniosanäytteenottomenetelmällä, jolla edustavuus on huomattavasti perinteisiä menetelmiä parempaa. Vastaavaa menetelmää kunnostushankkeissa ei Suomessa ole tiettävästi aiemmin sovellettu ainakaan tässä mittakaavassa. Menetelmä vaatii huolellista suunnittelua, sekä tiivistä yhteistyötä urakoitsijan ja analyysilaboratorion kanssa.

- Takojankadun massojen kohdalla pätee erittäin hyvin vanha sanonta ”hyvin suunniteltu on puoliksi tehty”. Jatkuvan vuorovaikuttamisen sekä hyvän suunnittelun ansiosta, tämän mittakaavan näytteenotto on ollut sujuvaa. Suunnittelun jälkeisessä lopussa tekemättömässä puolikkaassa on kuitenkin vielä monta vaihetta, jotta massan laatu saadaan selville ja oikea sijoituspaikka valittua, Sitowisen suunnittelija Veikko Salmela kertoo.

- Kun rivitalon kokoisesta jätekasasta aletaan keräämään kokoomanäytettä, on näytteenotto aloitettava kaivinkoneavusteisesti. Kauhan tekemien avausten jälkeen kasasta kerätään useita kymmeniä pienempiä osanäytteitä, joista osa kestävöidään heti näytteenoton yhteydessä metanoliliuokseen, jotta osa mahdollisista haitta-aineista ei pääsisi karkaamaan matkalla laboratorioon. Kentällä suoritettavan palastelun jälkeen, näytettä jaetaan laboratoriossa vielä useisiin pienempiin eriin säännöllisen jaottelun aikana. Tällä tavoin saamme tutkittavan massaerän mahdollisimman edustavasti tutkittua, vaikka se hullulta tuntuukin, kun kaivinkoneen kauhan vieressä heiluu itse teelusikan kanssa, Salmela sanoo.

Alue on ollut soranottoalueena noin 1940-luvulla ja sen aikaisen tavan mukaisesti muodostunut soramonttu on täytetty kaikella "ylimääräisellä" 1950-luvulla. Kuivasta jätetäytöstä löytyy hyvin säilyneitä esineitä, esimerkiksi kokonaisia lasipulloja, vanhoja sanomalehtiä ja eläinten luita. Salmelalla onkin kerättynä jo mittava pullokokoelma, johon kelpuutetaan vain ehjät pullot ja vain yksi laatuaan. Vanhoista sanomalehdistä voi lukea paitsi historiallisia urheilutuloksia, myös päätellä minä vuonna jätettä on tuotu kohteeseen.

- Kun kaivutyö etenee syvemmälle, on myös jäte vanhempaa ja jäämme jännityksellä odottamaan, millaisia löytöjä vielä alueelta tehdäänkään, sanoo Salmela.