Helsingin rautatientorin ali rakennetaan lähivuosina uusi turvallinen ja nopea pyöräilyreitti. Sitowise toteutti Kaisaniemen ja Kansalaistorin välillä kulkevan Kaisatunnelin alikulun yleis- ja arkkitehtisuunnitelman. Valmista tunnelia tulee käyttämään päivittäin 5000–10 000 pyöräilijää ja saman verran kävelijöitä.
 

Rautatieaseman alta kulkeva tunneli Kaisaniemestä Kansalaistorille luo Helsingin ydinkeskustaan uuden jalankulku- ja pyöräilyreitin. Noin 200 metriä pitkän tunnelin ansiosta pyöräilijöiden ei tarvitse enää varoa vilkasta risteävää liikennettä rautatieaseman ja keskustan välillä.

– Uusi alikulkutunneli on kantakaupungin pyöräreittien puuttuva palanen, joka tulee antamaan pontta koko Töölönlahden alueen kehitykselle, toteaa Helsingin kaupungin kaupunkiympäristön ja maankäytön projektinjohtaja Olli-Pekka Aalto.

Uusi alikulkutunneli tulee antamaan pontta koko Töölönlahden alueen kehitykselle.
Olli-Pekka Aalto, Helsingin kaupunki

Spiraaliramppi vaihtui turvallisempaan ratkaisuun

Lähes 10 vuotta kestänyt suunnitteluprosessi käynnistyi vuonna 2010 rakennettavuusselvityksellä. Sitowisen asiantuntijat tutkivat erilaisia ratapihan ylitys- ja alitusvaihtoehtoja. Junien ylittäminen olisi vaatinut korkean ja kaupunkikuvallisesti liian hallitsevan sillan.

– Päädyimme tekemään yleissuunnitelman pyöräilytunnelista, joka rakennetaan junanratojen alle pohjavesirajan alapuolelle, kertoo Sitowisen projektipäällikkö Pekka Mantere. Tunneli vaatii täysin vedenpitäviä rakenteita ja melko suuren rakennepaksuuden yllä kulkevien junien takia.

Myös tunnelin sisäänkäyntiramppeja pohdittiin tarkkaan. Ensin Kansalaistorille suunniteltiin spiraalimaista kierreramppia, mutta kaupunginvaltuusto edellytti turvallisemman vaihtoehdon tutkimista.

– Löysimme yhdessä pyöräilyn asiantuntijoiden kanssa hieman kierreramppia jyrkemmän, mutta turvallisen ja kaupunkikuvallisesti toimivan suoran ratkaisun, jossa kadulta vain sujahdetaan suoraan tunneliin! kertoo Sitowisen kaupunkisuunnittelun osastopäällikkö Kirsi Rantama.

Aallon mielestä suunnitteluvaiheen suurin onnistuminen on ollut hankkeelle saatu yleinen hyväksyntä. Hankkeen takana seisovat nyt niin kansalaiset kuin poliitikot.
– Saimme sovitettua yhteen lukuisat reunaehdot, joita liikenteen solmukohdassa merkkirakennusten keskellä riittää.

Kaupunkisuunnitelijat tekivät Kaisatunnelin yleis- ja arkkitehtisuunnitelman

Sisäänkäyntien arkkitehtuuri sopii ympäröivään kaupunkitilaan

Alikulkutunnelin sisäänkäynnit sijaitsevat näkyvillä paikoilla: toinen Oodin ja Eduskuntatalon kupeessa Kansalaistorilla, toinen Suomen vanhimmassa kaupunginpuistossa Kaisaniemessä. – Sisäänkäynteihin tarvittiin vähäeleisiä ratkaisuja, jotka eivät kilpaile alueen olemassa olevan arkkitehtuurin kanssa, Aalto toteaa.
 

Arkkitehtisuunnittelussa huomioitiin kaksi erilaista kaupunkitilaa, mutta samalla sisäänkäyntejä yhdistävät materiaalivalinnat ja muotokieli. Kaisaniemessä alikulkutunneliin kuljetaan lehdenmuotoisen betonikannen alta, jonka viherkatto maastoutuu puiston kukkuloihin.

– Katos pikemminkin avaa kuin sulkee näkymiä eri suuntiin, kertoo sisäänkäynnit yhdessä Sitowisen kanssa suunnitellut arkkitehti Osma Lindroos Lindroos Architects Oy:stä. Viherkaton jatkeena on yksinkertainen betonikaide, kuin puunoksa. Luonnonvaloa tuo tunneliin kattoikkuna.

Myös urbaanilla Kansalaistorilla tunnelin sisäänkäynti luo taustaelementin muulle kaupunkimaisemalle. – Sisäänkäyntiä ei kateta, vaan puolipyöreä muuri ohjaa kulkijat tunneliin ja laitureille, Lindroos sanoo. Katutasosta ylös nouseva hissikuilu toteutetaan läpinäkyvänä lasirakenteena. – Näin hissikuilu ei peitä näkymää rautatientorin yli.

Sitowise laati keväällä rakennuslupapiirustukset ja päivitti hankkeen kustannusarvion. Noin 26 miljoonaa euroa maksavan tunnelin ja siihen liitetyn maanalaisen pyöräparkin rakentaminen alkaa marraskuussa.

– Tavoitteenamme on sopeutua hyvissä ajoin ydinkeskustan kasvaviin pyöräilijämääriin, ei vain nykytilanteeseen, Aalto kertoo. – Alueella liikkuu jo nyt 5000–10 000 pyöräilijää päivässä sekä vähintään yhtä paljon kävelijöitä.