Hankehallinta tekee yhteistyötä poikkitieteellisesti liiketoimintojen kanssa

Hankehallinnan osastopäällikkönä Sitowisellä olen päässyt kehittämään organisaation toimintaa poikkitieteellisellä yhteistyöllä, joka on liiketoimintojemme ydin. Monipuoliset projektit ovat hankehallintamme helmiä, ja asiantuntijoidemme laaja osaaminen on valtava voimavara. 

Sitowisen hankehallinnassa olemme mukana suurhankkeissa kuten lentoradassa, itäradassa ja Vantaan ratikassa.

Näihin projekteihin osallistuu useita projektipäälliköitä, koordinaattoreita sekä viestinnän ja vuorovaikutuksen ammattilaisia.

Aloitin Sitowisellä vuonna 2012 projektipäällikkönä, jolloin keskityin massojenhallintaan. Pian minulle avautui mahdollisuus osallistua laajempiin aluekehityshankkeisiin. Esimerkiksi Kalasataman koordinointi opetti meille esihenkilöni kanssa puutteista laajempien hankkeiden kokonaishallinnassa. Tämä johti liiketoimintaidean kehittämiseen hankehallinnasta ja tiimin perustamiseen vuonna 2014. Vuoteen 2017 mennessä hankehallinnan tiimi kasvoi, ja siitä muodostui oma osastonsa.

Vahvan infrataustani kautta olen tehnyt paljon yhteistyötä Sitowisen infralaisten kanssa, mutta yhtä lailla on ollut silmiä avaavaa nähdä, miten talon puoli vaikuttaa. Esimerkiksi Jyväskylän aseman seudun kaupunkisuunnitteluhankkeessa sain uusia näkökulmia, jotka auttavat tehostamaan suunnittelua.

Markkinatilanteen muutokset, kuten rakentamisen suvantovaiheet, vaikuttavat myös hankehallintaan. Olemme kuitenkin niitä, jotka tarjoavat ratkaisuja ja palveluja jopa silloin, kun rakentaminen on viivästynyt. Olennaista on säilyttää ymmärrys digitaalisten ratkaisujen merkityksestä, ja olemme sitoutuneet olemaan ajatusjohtajia näissä kysymyksissä.

Kun Sitowise julkaisi uuden strategian vuonna 2023, meille oli selvää, että se istui erinomaisesti hankehallintatiimiin.

Vastuullisuudessa meidän on pysyttävä edelläkävijöinä ja tuotava esille tulevat vaatimukset hankkeisiin liittyen. Arjessani osastopäällikkönä mieluisinta on pureutua henkilöstötutkimusten tuloksiin yhdessä tiimin kanssa. Rakastan myös numeroita ja budjetointia, mutta en johda numeroilla, vaan näen tulevaisuuden potentiaalin investoinneissa.

Vuodenajoista syksy merkitsee minulle uudistumista ja kehitystä, mikä antaa energiaa ja inspiraatiota myös tulevan vuoden suunnitteluun. Työssäni osastopäällikkönä keskityn syksyn alussa siihen, että yhdessä tiimini kanssa käymme läpi keväällä saadun henkilöstötutkimuksen tulokset. On hienoa nähdä, miten voimme yhdessä analysoida näkemyksiä ja kokemuksia sekä miettiä, mitkä toimenpiteet viedään osaksi seuraavan vuoden toimintasuunnitelmaa. Tämä prosessi varmistaa, että kuulemme tiimiläisten ääntä ja otamme sen huomioon kehitystyössämme.

Liiketoiminta-alueen sekä toimialan tavoitteiden pohjalta rakennamme toimintasuunnitelman, joka yhdistää yrityksen strategiset päämäärät ja markkinoiden tarpeet huomioiden myös henkilöstön näkemykset. Samalla saamme mahdollisuuden katsoa taaksepäin edellistä vuotta, analysoimme onnistumisia ja tunnistamme kehityskohteet. Tärkeää on kuitenkin muistaa, kuten mummoni aina sanoi: "eteenpäin elävä mieli, kuolleet taakseen katsokohon." Tämä ohjaa myös omaa ajatteluani—vaikka mennyttä arvioidaan, katse pysyy tulevaisuudessa.

Syksy tuo mukanaan myös käytännön tehtäviä, kuten budjetin laadinnan ja tarvittavien rekrytointien suunnittelun, jotta toimintasuunnitelma voidaan toteuttaa tehokkaasti. On palkitsevaa nähdä, miten suunnitelmat konkretisoituvat ja samalla varmistamme, että meillä on oikeat resurssit oikeissa paikoissa.