Pohjois-Suomessa ilmasto muuttuu nopeasti, mikä vaikuttaa turvallisuuteen, maankäyttöön, elinkeinoihin, väestöön ja luontoympäristöihin. Rovaniemen ilmastoselvitys keskittyi tunnistamaan ilmastonmuutokseen liittyvät riskit ja haavoittuvuudet sekä edistämään sopeutumista. Tavoitteena oli tunnistaa, miten voidaan vähentää ilmaston lämpenemisestä ja sään ääri-ilmiöistä, kuten tulvista, myrskyistä ja hellejaksoista, aiheutuvia haittoja. 

Sitowise toteutti selvityksen yhteistyössä Rovaniemen kaupungin kanssa, hyödyntäen asiantuntijuutta ja paikkatietopohjaisia riskikartoituksia. Selvityksessä tunnistettiin tulva-alueet, lämpösaarekkeet, puuston riskit sekä siniviherverkoston tärkeät osat. Samalla asiantuntijat kartoittivat luontoympäristöjen haavoittuvuuksia ja arvokohteita. LUMO-katsauksessa pisteytettiin rakennetun ympäristön, metsien ja vesistöjen luontomittareita tulevaa seurantaa varten. 

Rovaniemen kaupunki on käynnistänyt strategisen yleiskaavan 2050 laatimisen vuonna 2024. 

- Teemme uudenlaista työtä, kertoo Ilmastoturvallinen Rovaniemi –hankkeen projektipäällikkö Vilma Ylilauri. Tämä koko Rovaniemen kunnan aluetta käsittelevä selvitys on osa strategisen yleiskaavan 2050 ilmastomoduulia ja laadittu Euroopan unionin aluekehitysrahaston rahoittamaan Ilmastoturvallinen Rovaniemi –hankkeeseen. 

Vesistötulvan alttius Kemijoen ja Ounasjoen risteyksessä

Selvityksessä nousivat esiin lukuisat ilmastoriskit, joista Rovaniemellä merkittävimpiä ovat vesistötulvat, hulevesitulvat ja lämpösaarekeilmiö. Rovaniemen keskusta sijaitsee Kemijoen ja Ounasjoen risteyksessä, ja jokien dynamiikka sekä muuttuva ilmasto tekevät alueesta erityisen alttiin vesistötulville. Selvitys toi esille tarpeen parantaa kaupungin hulevesitulvariskien hallintaa ja infrastruktuurin mukauttamista ilmastonmuutoksen tuomiin haasteisiin.

- Kuumuusjaksot ja niistä aiheutuvat terveysriskit ovat viime aikoina puhuttaneet koko Eurooppaa, mutta pohjoisessa varsinkin talviolosuhteiden muutokset, kuten liukkauden aiheuttamat riskit liikenteessä. Myös lumipeitteen muutosten aiheuttamat haasteet ekosysteemeille ja luonnonvaroista riippuvaisille elinkeinoille edellyttävät varautumista, kertoo Sitowisellä hanketta vetänyt palvelupäällikkö Vilja Larjosto.

Sopetutumisen näkökulmasta korostettiin myös viheralueiden ja kaupunkimetsien merkitystä. Monimuotoisuuden tukeminen ja arvokkaiden luontokohteiden suojelu nousevat esiin keskeisinä sopeutumistoimina. Luontopohjaiset ratkaisut, kuten viherkatot, kaupunkiniityt ja hulevesipainanteet, tarjoavat monia etuja muun muassa kaupunkilaisten hyvinvoinnin tukemisessa.

- Yleiskaavatasolla tärkeää on ekologisten verkostojen turvaaminen ja vihreän infrastruktuurin kokonaisvaltainen suunnittelu, Larjosto kiteyttää.

Ilmastoselvitys antaa monia suosituksia käytäntöjen kehittämiseksi

Louhi-alustan kuva Rovaniemen ilmastoselvityksen riskeistä.

Esimerkiksi riskikarttoja suositellaan päivitettäväksi säännöllisesti, jotta riskikohteet ja riskienmaantieteelliset muutokset voidaan tunnistaa ajoissa. Luontopohjaisten ratkaisujen hyödyntämistä suositellaan erityisesti maankäytön muutosten yhteydessä, jotta alueiden ilmastoriskit voidaan minimoida ennakoivasti.

- Kehitimme kätevää tapaa viedä riskikartat ja keskeiset luontoaineistot suoraan digitaaliselle kartta-alustalle. Karttoja on mahdollista päivittää, ilman että ne jäävät vanhentuvaan pdf-tulosteeseen.  Yhteistyö digitiimin kanssa oli loistavaa, ja Sitowisen Louhi-alusta sopii tarkoitukseen erinomaisesti, kertoo Larjosto.

Riskeihin varautumisessa korostuu poikkisektoraalinen yhteistyö eri palvelualueiden ja sidosryhmien välillä, erityisesti hyvinvointialueiden ja pelastustoimen kanssa. Myös kansalaisten tiedottaminen ja kouluttaminen ilmastoriskeistä ja sopeutumiskeinoista nähdään tärkeänä osana koko Rovaniemen ilmastotyötä.

Tämä kattava selvitys luo pohjan Rovaniemen kaupungin tulevaisuudelle. Esimerkiksi matkailu on Rovaniemellä tärkeä elinkeino, johon ilmastonmuutos vaikuttaa ja joka on monin tavoin kytköksissä herkkiin luontoympäristöihin. Pohjoinen luonto on haavoittuvainen monille ilmaston sekä maankäytön muutosten yhteisvaikutuksille. Paikallisen väestön on sopeuduttava erilaisiin sääolosuhteisiin vuoden ympäri.

- Kaupungin tavoitteena on varmistaa sekä ihmisten että luonnon hyvinvointi ja lisätä alueen muutoskestävyyttä, painottaa Ylilauri. Ilmastoriskien hallinta ja sopeutumistoimet ovat keskeisiä askelia kohti kestävää kehitystä Rovaniemellä.

Image
icon-sitowise-hehkulamppu-black

Viisi vinkkiä kunnille ilmastonmuutokseen sopeutumiseen

Rovaniemen ilmastoselvityksen pohjalta vinkit kuinka kuntasi voi ottaa paremmin huomioon sopeutumisen ilmastonmuutokseen:

  1. Viherrakenteen kehittäminen: Kaupunkialueilla kasvillisuuden, erityisesti puiden, lisääminen ja läpäisemättömien sekä tummien pintojen, kuten asfaltin, vähentäminen auttaa hallitsemaan sadevesiä sekä lieventämään lämpösaarekeilmiötä ja parantaa kaupunkilaisten lämpöviihtyvyyttä.
  2. Poikkisektoraalinen yhteistyö: Eri toimialojen ja sidosryhmien välinen tiivis yhteistyö sopeutumistoimien suunnittelussa ja toteutuksessa varmistaa, että sopeutumistoimet ovat tehokkaita ja kattavia.
  3. Luontopohjaiset ratkaisut: Luontopohjaisia ratkaisuja, kuten viherkattoja ja kestävää luonnonhoitoa ja rantojen ennallistamista hyödyntämällä voidaan tukea luonnon monimuotoisuutta ja vähentää ilmastoriskejä, kuten tulvia ja eroosiota.
  4. Päivittyvät riskikartoitukset: Kun riskikartat ja -arviot päivitetään säännöllisesti, ajankohtaiset ilmastoriskit pystytään tunnistamaan ja ennakoivat toimet suunnittelemaan ja toteuttamaan ajallaan.
  5. Väestön tiedottaminen ja kouluttaminen: Panostamalla ilmastoriskeihin liittyvään viestintään ja koulutukseen eri ikäryhmien ja haavoittuvien väestöryhmien kuntalaiset voivat hyötyä tiedosta ja koulutuksesta ilmastonmuutokseen sopeutumisen keinoista.
Pohjois-Suomen kasvillisuutta.

Sitowise ja Luonnonvarakeskus (Luke) laskevat tänä talvena jo kolmannen kerran suomalaisten kuntien kulutusperusteisia päästöjä

Kuntien ja kaupunkien hiilijalanjälkeä arvioidaan yleensä alueellisilla päästölaskentamalleilla. Yhä useampi kunta haluaa selvittää myös kulutuksesta, kuten rakentamisesta, syntyvät päästöt ja huomioida nekin hiilineutraaliustavoitteessaan.

Sinua voisi kiinnostaa myös: